26.8.2019 päivän aluksi ryhmät esittäytyivät toisilleen ja keskusteltiin, kuinka kesä on kullakin
mennyt. Tämän jälkeen meidät jaettiin kahteen ryhmään ja Tillilihat tulivat
Simon ryhmään 1. Ryhmässä tutustuimme ja keskustelimme 4 eri ryhmän
Case-tehtävistä, jotka olivat moodlessa, kohdassa Päivin erkkacaset. Hyvin
mielenkiintoiset keskustelut.
Tämän jälkeen Irmeli jatkoi opetusta aiheena opiskelijan vahvuudet ja
osaaminen. Tähän aihepiiriin meidät johdattelivat vahvuus- ja osaamiskortit.
Koko keskustelun pohjana oli inkluusio, jossa ketään ei päästetä syrjäytymään.
Kun opetus on ammattitaitoista, seuraa tästä useimmiten opiskelijan
työllistyminen tulevaisuudessa. Opettajana meidän on muistettava, että tuen
tarpeita on monenlaisia. Meillä on mahdotonta selvittää kaikkien ihmisten
taustoja ja toiminnan syitä. Kuinka me silloin voimme tietää, kuinka ne
rajoittavat opiskelijan oppimista? Tämän vuoksi opiskelijan oppimisessa on
lähdettävä liikkeille opiskelijan vahvuuksista. Tähän on olemassa netissä
sopivia työkaluja kuten VIA-vahvuustesti (https://www.opopassi.com/luonteenvahvuudet),
josta nimetään 5 ydinvahvuutta.
Opiskelijan kanssa HOKS-keskusteluun on hyvä ottaa puheeksi opiskelijan
harrastukset, TET-kokemukset, havainnot opiskelijasta oppimassa (käytäntö,
käyttäytyminen) ja tehtävissä. Dialogi syntyy kuuntelusta ja kohtaamisesta.
Selvitä opiskelijan ongelmanratkaisukyvyt ja ota huoli puheeksi. Muista
välittää opiskelijasta ja ole aidosti kiinnostunut.
Henkilökohtaistaminen on muuttunut kaikin puolin muutenkin opiskelijalähtöisemmäksi:
paikka, järjestelyt, keskittyminen kuunteluun ja keskusteluun. Kysymyksiä
elämänhallintaan, kuten kuinka nukut ja miten rahankäyttö on hallinnassa,
asutko yksin, kuinka kuljet kouluun, onko jotain haasteita tällä hetkellä
opinnoissa tai järjestelyissä? Selvitä myös, kuinka yhdessä työskentely sujuu.
Voit antaa opiskelijalle täytettäväksi mielenterveystestin tai testit. Näitä
tarjoaa Psykoterapiakeskus (https://www.vastaamo.fi/testit/).
Opiskelijan osaamisen tunnistamiseen on olemassa joitakin välineitä.
Yleisin lienee sivusto osaan.fi ja toinen olemassa oleva on MELBA-lisenssi,
joka maksaa n. 700 euroa. Lisäksi tunnistamiseen liittyvät nivelvaiheiden tietojen
siirto, lukitestaukset, matematiikan testaukset (nmi.fi).
Maahanmuuttajataustaisille on tehty valmis oppilaskysely osaamisen
tunnustamiseen ja kehittämiseen. Vammaisille maahanmuuttajille on olemassa
Hilma tukikeskus (https://tukikeskushilma.fi/) , joka toimii Vammaisfoorumi
Ry:n alaisuudessa.
Opiskelijan osaamisesta ja oppimisesta voidaan aina selvittää lisää muun
muassa ratkaisukeskeisillä menetelmillä. Sillä voidaan selvittää opiskelijan
oppimistyyli, sosiodynaaminen ohjaus ja uraohjaus. Kun jokaisella on erilainen
tapa oppia, niin pohdi miten autat opiskelijaa oppimaan?
27.8.2019 ohjelmamme koostui päivän Työllistymisen mahdollisuudet
seminaarista. Meille esiteltiin useita hankkeita ja toimijoita, mitä tällä
hetkellä tällä saralla on menossa.
Ensimmäinen esitys koski Tuura-hankkeen tukea urapolulle toimintoja.
Hankkeen tarjonta kohdistui ensisijassa tukea tarvitseviin AMK-opiskelijoihin.
Hankkeessa kartoitettiin ja kehitettiin uraohjauspalveluja. Tähän päästiin mm.
opiskelijoiden opiskelu- ja työelämävalmiuksia kehittämällä. Hankkeessa on
toimijoita AMK-henkilökunnasta, työnantajia, julkisia tahoja ja kolmannen
sektorin osalta. Hankkeen sivuston löydät tästä: https://tukeaurapolulle.wordpress.com/.
Tavoitteena on jatkaa uraohjausta koulutuksen päätyttyä, jolloin opiskelijoista
otetaan vastuu. Ammatillisessa koulutuksessa on olemassa työverkosto, mutta
sitä on hankalaa hallita. Ammatillisella puolella kuitenkin toteutuu
opiskelijalähtöisyys. Tavoitteena on, että oppilaitos ihan velloo
työelämäyhteistyössä.
VAMLAS oli alun perin raajarikkojen koulutusyhdistys, nykyään sen
toiminta-alueeseen kuuluvat asumispalvelut sekä edistää yhdenvertaisuutta ja
osallisuutta. Kaikille sopiva koulu, on yksi isoista tavoitteista. Kun nämä
tavoitteet onnistuvat, se tuottaa parempia siirtymiä ml.työelämä, inkluusion aidosti,
työyhteisöstä saadaan vuorovaikutuksellisempi, kun tehdään töitä opiskelijat
edellä, joita tukemassa ovat opettaja, vanhemmat ja muu koulun henkilöstö.
Ammatillisissa oppilaitoksissa sai et 25600 henkilöä v.2018, tämä on 9%
opiskelijoista. Näistä 86 % opiskeli yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa,
joista 84 % opiskeli integroidusti muiden kanssa samassa ryhmässä.
Ammatillisissa erityisoppilaitoksissa opiskeli ainoastaan 14 %
et-opiskelijoista.
Tutkimusten mukaan mielenterveyskuntoutujien ja kehitysvammaisten
henkilöiden asema ammatillisessa koulutuksessa on heikoin. Selvityksien mukaan
opiskelijoiden opiskelukokemukset syrjinnästä liittyivät oppilaitoksen
asenteisiin, opiskelijoiden ohjauksen heikkouksiin, jossa ei uskota nuoren
suunnitelmiin. Ainoa kantava voimavara oli opiskelijoiden oma ja vanhempien
osalta tuleva sinnikkyys. Minkälaisia eväitä kaikille sopiva oppilaitos
sisältää? Kaikki saisivat samat eväät, mahdollisuus joukkoon kuulumiseen,
selvitettäisiin opiskelijalta, millaisen työn hän haluaa, ja mitä osaamista se
vaatii. Erittäin tärkeää ovat yhteys ja yhteisöllisyys.
Opiskelijaa voidaan tukea työelämään mm. ratkaisemalla työympäristöön
liittyvät haasteet. Sopiva työ voi löytyä RATKO sekä MELBA -arvioinnin avulla.
Lisäksi tarvitaan sopiva ammatillinen valmentaja. Autetaan opiskelijaa
ratkaisemaan etuuksiin liittyviä haasteita, ratkaistaan myös arvoihin ja
asenteisiin liittyviä haasteita (ml. johdon osaaminen), ratkaistaan
esteettömyyteen ja saavutettavuuteen liittyvät haasteet (www.esteetonrekrytointi.fi).
Tärkein lähtökohta yhteistoimintaan työelämän kanssa on koulutuksen ja
yrityksen yhteistyö, vasta tämän jälkeen voidaan tarjota et-opiskelijoita
yritykseen. Yritykseen on tehtävä ns. kylmäkäyntejä. Tämän yhdistyksen esitys
oli ihan loistava ja konkreettinen, mukaansa sai hyviä tietoja ja linkkejä,
joista voi itse opiskella lisää.
SOL-palvelut oli esitys yrityksestä, joka pyörittää samalla
työelämäpalveluja opetukseen ja sen tueksi. SOL oli ollut mukana hankkeessa
onnistuneesti työuralle. Yrityksessä työntekijät ovat monikansallisia. Siellä
on hankkeen kautta pureuduttu selkokieliseen ohjemateriaaliin, mutta tietoa
löytyy myös kuvina ja videoina. Työssä hyödynnetään LEAN-mallia. Yrityksen
brändinä on ilo, joten työntekijöillä on käytössä ilopuntari -kyselyt.
Opiskelijalle SOL-koulutus kestää 4 kk, jossa on mukana opiskelijan tutor sekä
palveluohjaaja. OPPI-VA -hanke oli suunnattu oppimisvaikeuksiin ja työpaikalla
vaadittavaan osaamiseen, jossa tehtiin erilaisien tarpeiden mukaisia
aineistoja. Sitten Sollilla oli ollut TEPPO-työelämään tutustuminen -hanke.
Tällä pyrittiin saamaan alalle lisää työvoimaa, sillä siellä on työntekijäpula.
Yrityksen kannalta haasteita oli opiskelijoiden työelämän pelisääntöjen puute,
työhön ei voinut siirtyä, ennen näiden taitojen hallintaa. Opiskelijan
tarvitsemat tukipalvelut olisi saatava paremmin käyttöön työelämäjaksoilla.
SOK:n yrityspuheenvuorossa korostuivat työllistämisen vaikuttavuus.
Yrityksellä oli hanke Nuori mieli työssä, jossa pureuduttiin työelämän
kiinnostavuuteen, työelämävalmiuksien kehittämiseen sekä työhyvinvointiin.
Yritys työllisti 6000-10000 TET-oppilasta vuosittain skä n. 13000
kesätyöntekijää. Sen palkkalistoilla oli n. 25 % työntekijöistä alle
25-vuotiasta. Se oli siten merkittävä nuorten työllistäjä. Yrityksellä oli
käytössään monipuoliset tukipalvelut työelämään ja työssä olemiseen.
Lähtökohtana oli hyvä ja kannustava työyhteisö, sitten hyvä esimiestyö (jossa
panostettiin asiakastyöhön, palautteeseen ja työssä onnistumiseen -> kaikki
tärkeitä motivaatiotekijöitä). Kolmantena koettiin, että työn pitää sopia
elämään, eikä elämän työhön. Nämä korostuivat epätyypillisissä työsuhteissa,
vuokratyössä, pätkätyössä ja monialaisena työnä.
Elämä – ura – ohjaus, oli työuralle-hankkeen aiheena. Hankkeella on
sivusto www.tyouralle.fi,
jossa on rakennettu uraohjauksen prosesseja ja käytäntöjä oppilaitoksille
sisäisesti, että alueellisesti. Materiaalit ovat sähköisiä, joita voi käyttää
ohjauksen tukena. Haasteelliseksi on koettu ammatillisten erityisoppilaitosten
valmistuvien opiskelijoiden heikko työllistyminen. Ammatillisista
oppialitoksista työllistyi v.2017 noin 70 % opiskelijoista, kun taas
ammatillisista erityisoppilaitoksista vain 27,6%. Ohjausta ei pitäisi tehdä
vain oppilaitosaikana olevaan tilanteeseen, vaan pitäisi tuntea opiskelijan
elämäntarina. Työhakemuksessa kuitenkin myydään omaa osaamista. Tehty
koulutusuudistus on kuitenkin parantanut et-opiskelijoiden asemaa, joka on
ollut hyvä saavutus.
SIK SAK -elämä ja OSATA -hanke (osaamispolkuja tulevaisuuteen). Hankkeen
tehtävänä oli saada näkyväksi osaamisalojen- ja alueiden uudenlaisia
yhdistelmiä. Piti löytää henkilöiden osaamisidentiteetti ja luoda sille
ohjaussivusto (osata.fi/sampo). Sivustolla on konkreettisia aineistoja oman
osaamisen ja tulevaisuuden suunnittelemiseen. Sik sak elämä koostuu työstä,
työelämästä ja vapaaehtoiselämästä, jossa mihinkään ei voi lukkiutua, mutta
siinä voidaan rakentaa omaa muutoskykyä. Osaamisidentiteetti on
mosaiikkimainen, jossa luodaan käsitys itsestä osaajana ja kykyä tuoda oma
osaamisensa esille. Tämä ei rakennu mitenkään muuten, kuin vuorovaikutuksessa.
OMNIA – tee sitä mistä tykkäät. Pohjana joustava oppiminen, jossa saa
valita tapansa oppia, joko ryhmässä, työelämässä, joustavasti tai verkossa.
Jokainen tutkinnonosa ei luonnistu tällä periaatteella, mutta oppilaitoksessa
on käytössä nämä kaikki vaihtoehdot. Tämä on opiskelijan valintoihin perustuvaa
oppimista. Toteutuakseen malli vaatii hyvää tiimityötä ja halua ohjata
opiskelijaa kokonaisvaltaisesti. Opiskelija on tunnettava hyvin ja mallissa on
työelämälähtöinen oppiminen keskiössä. Oppiminen tapahtuu isossa luokassa, joka
on käytössä klo 9-15, jonne saa tulla ohjaukseen avoimeen oppimisympäristöön.
Teemapajoihin kiinnitetään opiskelijat opettajan toimesta ja opettaja seuraa
opiskelijoiden edistymistä tiiviisti. Mikäli opiskelijalla eivät opinnot etene
sovitusti, hänet siirretään perusopiskelijoiden ryhmään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti