Lähipäivät 10.-11.2.2020

10.2.2020 opetuksen ammatillisen koulutuksen lainsäädännöstä aloitti ylitarkastaja Päivi Ahvenus, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta. Hän heitti pallon heti opettajille sanoen, että oletuksena on, opettaja hallitsee ammatillista koulutusta koskevan lainsäädännön.   
      Normihierarkia lainsäädännössä on:
  1. Suomen perustuslaki: Tähän kuuluvat perustuslain lisäksi hallintolaki, viranomaistoiminta julkista, tietosuojalaki, yhdenvertaisuuslaki, rikoslaki.
  2. Lait ja laintasoiset sopimukset: Laki ammatillisesta koulutuksesta, laki opiskelijahuollosta, laki valtakunnallisesta opinto- ja tukirekisteristä.Sami Mahkonen on koonnut oppaan uudesta oppilashuoltolaista työvälineenä – oppilaan oikeudet opetustoimessa.
  3. Asetukset: Valtionneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta, opetustoimen henkilöstön kelpoisuus, opetus- ja kulttuuriministeriö asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa koulutuksessa sekä oppisopimuskoulutuksessa.
  4. Kunnan omat ohjeet, lautakunnan tai kuntayhtymän laatimat: Sisältäen myös muun alan substanssilakeja, kuten lastensuojelulaki (ilmoitus lastensuojeluun ja rikosasiat poliisille), nuorisolaki (velvoite tietojen luovutuksesta etsivä nuorisotyö), sosiaalihuoltolaki.
  5. Oppilaitoksen omat ohjeet esim. järjestyssäännöt.
  6. Hallituksen esitykset (eduskunta.fi), jossa kerrotaan mitä lakipykälällä on tarkoitettu, lain lopullinen muoto on tämän jälkeen voinut muuttua, joten laeista esim. finlex-sivuilta pitää etsiä ajantasainen lainsäädäntö.Eduskunnan oikeusasiamiehen päätöksiä (oikeusasiamies.fi), oikeuskanslerin päätökset (www.okv.fi), AVI-päätökset, tietosuojavaltuutetun päätökset ja ohjeet (www.tietosuoja.fi).

Tietosuoja – yksityisyyden suojasta tulee ymmärtää, että opetus on julkista. Tämä tarkoittaa, että ulkopuoliset voivat tulla seuraamaan opetusta esim. vanhemmat. Pääsääntöisesti seurantaan ei tarvitse ilmoittautua etukäteen, mutta perustellusta syystä voidaan seuranta kieltää. Julkisuuslaki määrää, että viranomaisen asiakirjat ovat julkisia, jollei niitä ole erikseen laissa rajoitettu. Salattavat asiakirjat on säilytettävä asianmukaisesti lukitussa kaapissa, jossa ei ole avain paikoillaan. Tenttikysymykset ja tehtävät ovat julkisia. Asiakirjasalaisuus pätee muun lain perusteella. Julkisia asiakirjoja ovat opintosuoritusotteet, opinnäytteet, tutkintotodistus, koulutukseen hakeutuminen ym. siihen liittyvät asiat sekä rangaistukset, mutta EI tapahtumakuvaukset. Salassapidettäviä asiakirjoja ovat sairaus, testit ja niiden tulokset, persoonaa kuvaavat testit, oppilashuolto, opetuksesta vapauttaminen, poliittinen vakaumus, päihteiden käyttö ja yksityinen mielipide. Suojaamattomalla sähköpostilla ei saa lähettää mitään salassa pidettävää tietoa, ei edes opiskelijan huoltajan luvalla.

Lääkäri tai opiskelijan kuntouttava taho voi tehdä lausuntopyynnön opiskelijasta ja hänen opinnoistaan. Merkitse heti alkuun lausuntoa pyytänyt viranomainen ja kirjaa myös pyynnön syy. Aloita asianosaisen perustiedoilla sekä kerro kuinka kauan olet tehnyt töitä ko. opiskelijan kanssa ja missä roolissa. Kirjaa tämän jälkeen pyydetyt tiedot yksilöllisesti, ei jaaritteluja, eikä epäoleellisia asioita. Kieliasun pitää olla selkeää, asiallista ja ymmärrettävää virkakieltä.

Opetushenkilöstöllä on ammatillisessa koulutuksessa velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus, jos kuka hyvänsä havaitsee tämmöisen asian. AVI:in voidaan tehdä kantelu ammatillisesta koulutuksesta, melkein mistä vain asiasta. Käytännössä ammattikouluista niitä tehdään todella vähän. Tämä johtuu siitä etteivät huoltajat tiedä tästä oikeudesta tai oppilaitoksessa tapahtuvista asioista, sillä he eivät osallistu ammattikoulun tapahtumiin. Toiseksi ammattikoulussa alaikäisiä on hyvin lyhyen aikaa, sillä täysi-ikäisten on tehtävä itse kantelu, jos aihetta ilmenee. Näissä on kolmen tason kanteluita. Huomautus on törkeän laiminlyönnin muoto, huomion kiinnittäminen tarkoittaa, että huomautetaan lain rikkomisesta ja käsityksen ilmaisu on kevein muoto.

Sitten lähdimmekin tutustumaan Ammattiopisto Tavastiaan ja heidän erityisopetuksen käytänteisiin. Kävimme vierailulla Tavastiassa koko erkkaryhmämme voimin 10.2.2020 klo 13-16.30 (=3,5 h). Meille kerrottiin hyvin monipuolisesti oppilaitoksen erityisen tuen toimista. Koulutusesittelyn aloitti Elina Jalli. Oppilaitoksessa otettiin opiskelijoita myös harkinnanvaraisen hakeutumisen kautta. Oppilaitoksen erityinen tuki ja siihen tehtävät päätökset käytiin tarkasti läpi. Tavastiassa pureuduttiin myös et-kehittämistyöhön. Heillä oli käytössä jokaisella osastolla oma et-tiimi, joka toimi tutkintokohtaisesti. Tiimit kokoontuivat 2-4 kertaa vuodessa. Tiimien tarkoituksena oli jakaa eri toimijoiden osaamista ja hyviä käytänteitä. Tavastialla oli lisäksi konsultoivilla erityisen tuen tiimejä, jossa suunniteltiin opetuksen kehittämisideoita ja henkilöstön koulutustarvetta. Jokaisella koulutusalalla oli oma konsultoiva eo, joten kaikkiaan heitä oli Tavastiassa 8 henkilöä. Näissä palavereissa sovittiin yhteisistä käytänteistä, annettiin vertaistukea ja mentorointia. Konsultoivat et-tiimit kokoontuivat neljä kertaa vuodessa. Tämän lisäksi työhalleissa toimi tukipajat jatkuvasti sekä niissä ohjaajia. Toteutus oli rinnakkaisoppimisena pienryhmissä. Tarvittaessa myös oppimisstudio oli käytettävissä yhteisten aineiden opiskelussa. Tukea oli saatavissa työelämässä järjestettävään koulutukseen esimerkiksi työpäivän pituuden suhteen, työpaikan soveltuvuuden suhteen ja käytössä olivat myös talon omat TJK-paikat.

Tavastiassa toimi Wörkki, joka oli tarkoitettu ammatillisiin osaamisiin ja niissä opiskelijaryhmät olivat pienempiä. Osaamisen arviointia oli mahdollisuus myös mukauttaa, tehdä poikkeamia, oli OPVA-pajoja niin yhteisiin aineisiin kuin ammattipuolelle, tarvittaessa toimi myös loma-OPVA. OPVA-opintoja käytettiin siis monipuolisesti heti koulutuksen alettua ja sen kautta voitiin pohtia, onko opiskelija valmis ammattiopintoihin, vai onko syytä jatkaa esim. Valma-opinnoissa, ennen ammattiopintoihin siirtymistä. Eikä tämäkään tukimuoto vielä riittänyt, vaan Tavastiassa tarjottiin mahdollisuutta OPI-kuntoutukseen, johon opiskelijat valitsi Kela, yhteistyössä Kiipulan ammatillisen erityisoppilaitoksen ja Tavastian ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa. OPI-kuntoutukseen pääsy edellytti aina B-lausuntoa ja se kesti 1,5 v.
Jukka Kääriäinen kertoi omasta eo-työstään. Heidän opettajatiimeissä oli 45 opiskelijaa ja kaksi opettajaa. Opiskelijoista 45 % oli et-päätös. Opiskelijaryhmät eivät koostuneet pelkästään perustutkinto-opiskelijoista, vaan niissä oli myös AT ja EAT-opiskelijoita. Ryhmän kokoonpanossa oli noin puolet AT ja EAT opiskelijoita, joten perustutkintoa tekivät noin 22 opiskelijaa. AT- ja EAT-opiskelijat kävivät koulutusta monimuotoisesti, työnteon ohessa tai oppisopimuksella, tällöin 2 ammatillisen opettajan työpanos riitti paremmin perusopiskelijoiden ohjaukseen. Opetuksen vastuuhenkilöillä on oikeus järjestää AT ja EAT-opiskelijoille ulkopuolista maksullista opetusta, jolloin perustutkinnon suorittavat opiskelijat saavat olla opetuksessa mukana. Tärkein lähtökohta et-ohjaukseen Jukan mielestä oli opettajan oma halu ja tahto tehdä et-työtä. Opiskelijan onnistuminen lähtee vahvasta vuorovaikutuksesta, pitää tuntea opiskelija, hänen ympäristönsä, löytää sopiva tjk-paikka ja tehdä tätä työtä myös omalla vapaa-ajalla.
Anni Rahkonen kertoi ohjauksesta opiskelijan vapaa-ajan osalta. Työn ydin on toimintahetkien järjestämisessä, yksilön kohtaamisessa ja tehtävien jalkautumisissa. Nuoriso-ohjaajan työ keskittyi hiukan samaan tehtäväkenttään kuin kuraattoreiden. Työote oli yhteisöllinen, painoarvo ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Ohjaajilla oli vapaat kädet tehdä työtä ja työssä sai innostua sekä innostaa. Ohjaajat olivat mukana jo opiskelijoiden ryhmäytymisestä lähtien. Työn kantavana voimana oli opiskelijoiden valmistuminen ja työturvallisuus. Nuoriso-ohjaajat olivat mukana eri tapahtumissa, kuten hyvinvointiviikon järjestelyissä, yhteinen Tavastiaviikko, kevätviikko, juhlat yms. Tehtäviin kuuluivat Saku-kilpailut, kiusaamisen ja päihteiden käytön ennaltaehkäisy, he järjestivät Freedom -pienryhmiä (n.10 opiskelijaa), jotka bongasivat yksinäisiä opiskelijoita, ottivat haastatteluita ja keskusteluja 2 vk välein, jonka pohjalta järjestettiin toimintaa ja erilaisia harrastetoimia. Nämä ohjaajat olivat koulupoliiseja, myös työsuojelun osalta. Toiminnan rahoittivat puoliksi mmatillinen oppilaitos ja seurakunta. Tiimille kuuluivat ohjaus, neuvonta, kannustaminen, huoltajayhteistyö, oppilaskuntatoiminta, tsemppaus, kohtaaminen, kuuleminen ja näkeminen.
Varsinaisen koulutusosion jälkeen saimme tilaisuuden tutustua Tavastian muutamiin oppimisympäristöihin Elina Jallin opastuksella. Koko 50 erkkaopekoulutuksen joukosta meitä lähti kierrokselle vain pari opettajaa. Itse lähdin ryhmään, jossa sai tutustua Tavastian ja Kiipulan yhteiseen Valmaopetustilaan, joita oli useita. Ensimmäinen kohde oli hyvinkin toiminnallinen. Vanhaan työhalliin oli rakennettu mielenkiintoiset ryhmätilat, jossa oli mahdollisuus tehdä myös ruokaa, korjata kalusteita, tehdä viheristutuksia ja entisöidä oppilaitoksen käytöstä poistettuja huonekaluja. Sitten oli muutama tavanomaisempi Valmaluokka ja Kiipulan luokka oli hyvin kodinomainen, runsaine kuvallisina materiaaleineen. Oppimisstudioissa oli pienryhmätilat ja äänieristys, runsaasti ikkunoita, jotta ei tarvinnut tuntea oloaan eristetyksi. Tiimitiloissa oli erilaisia pöytäryhmiä, josta löytyi varmasti jokaisen opiskeluryhmän tarpeita edellyttävät tilat.
Tiistaipäivän 11.2.2020 aloitti Anu Raudasoja, aiheena hallinnollinen ohjaus, hallinnon haastattelujen kertomaa erityisen tuen tulevaisuudesta. Hänen mukaansa erityisopetuksella tulee olemaan iso rooli, mitä hallinnossa ei vielä osata ymmärtää. Siellä ei myöskään tiedetä, kuinka paljon opettajilla on tähän jo osaamista. Siksi olisi tärkeää tuoda oma osaaminen näkyväksi. Itse asiassa, otin yhteyttä omaan pomoon, mutta hän kertoi aikataulunsa olevan täynnä. Niinpä lähetin kaikille Keudan jossain muodossa et-päätöksiä tekeville sähköpostia, sekä viestini tiedoksi omille esimiehille. Kuinka ollakaan, kuvailevaan ja kysymyksiä täynnä olevaan sähköpostiini sain pian vastauksen et-koordinaattorilta, joka ilmoitti haluavansa keskustella kanssani kasvotusten. 😊

EU-säännöissä on vaatimus, että kaikkien oppilaitosten on oltava saavutettavia ja niissä on toimittava inkluusio. Tästäkin tein opiskelijoillemme osakyselyn, koulutehtäviin perustuen ja liitin tuon yhteenvedon tulokset sähköpostini liitteeksi. Siitä esimiestasoiset päättäjät voivat sitten todeta, että on tuolla työntekijällä (minulla) ehkä jotain ajatuksia päässä. Oppilaitoksen järjestämislupa on lähtenyt valtionneuvoston päätöksellä OKM tehtäväksi. Kehittämissuunnitelmaa ei ole enää käytössä, vaan hallitusohjelmat ohjaavat koulutusjärjestelmää.
Tasa-arvoisen yhteiskunnan tavoitteena on, että jokaisella on mahdollisuudet kouluttautua niin pitkälle kuin rahkeet riittävät… Suomi on kansainvälisten vertailujen mukaan maineeltaan peruskoulutuksen kärkimaita maailmassa, mutta eriarvoisuus, oppimiserot ja syrjäytyminen ilmiöinä uhkaavat suomalaisen koulutuksen menestystarinaa (163)… Varmistetaan, että jokainen peruskoulun päättävä suorittaa toisen asteen koulutuksen (165)… Vahvistetaan oppilas- ja opiskelijahuollon palveluja kaikilla koulutusasteilla, jotta lapset ja nuoret saavat tarvitsemaansa tukea. Säädetään sitovista mitoituksista toisen asteen opiskeluhuollon palveluihin (167). Puututaan toisen asteen koulutuksessa havaittuihin laatuongelmiin välittömästi, jotta koulutuksen laatua, opettajien työskentelyedellytyksiä ja nuorten hyvinvointia voidaan tieto-pohjaisesti vahvistaa kaikissa lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa… Oppimisen vaikeuksien moninaisuus edellyttää ammatillisen koulutuksen pedagogisten menetelmien vahvistamista ja päivittämistä (169). (Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 10.12.2019. Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta; 163-169.)

Samaisessa hallitusohjelmassa painotettiin jatkuvaa oppimista, mutta siinä ei kerrottu kuka maksaa koulutuksen kustannukset. Erityisopettaja kohtaa jatkuvasti erilaisia ja uusia tuentarvitsijoita, käytännössä ohjaus menee yritys- erehdys -mentaliteetilla. Ammatillinen opettaja, erityisopettaja ja yto-opettaja, jokainen heistä tarvitsee peilipintaa elämässä ja opettamisessa kehittyäkseen. Ammatillisen koulutuksen tärkein tehtävä on ajaa opiskelija koulutuksen aikana, kohden työelämää ja työpaikkaa. Kuinka opetus turvataan työpaikoilla? Ammatillisen koulutuksen rahoitus jakautuu kolmeen osaan: Perusrahoitukseen (50%), joka tulee opiskelijavuosista. Suoritusrahoitus (35%), johon vaikuttavat suoritetut tutkinnot ja tutkinnonosat. Kolmas on vaikuttavuusrahoitus (15%), johon vaikuttavat työllistyminen ja jatko-opinnot. Kaikkiaan koulutuspaikkoja ei tulla kasvattamaan, vaan ne alat, joilla ei ole vetovoimaa, leikataan. Säästyneet rahat siirretään vetovoima-aloille. Ristiriitaisena Anu kertoi edelleen olevan lukion ja ammatillisen koulutuksen eriarvoisuuden. Toisen asteen koulutuksena lukiolla on täysin eri termistöt ja omat koulutuslait.

Sitten meille esittäytyi Kiipulan vaativan erityisen tuen opettajakaartia, he kertoivat koulutuksen merkityksestä toimialueellaan (Helsingistä – Ouluun) ja sen monipuolisesta toiminnasta useiden perustutkinnon ammatillisen koulutuksen järjestäjinä. Tästä koulutuksesta minulla on henkilökohtaistakin kokemusta. Lisäksi kävin Lahden toimipisteen Valmakoulutukseen sekä liiketalouteen tutustumassa.

Toisena esittäytymisessä oli Live eli entinen Keskuspuiston ammattiopisto. Työllistyneiden määrä koulutuksen jälkeen oli 60%. Koulutuksessa oli yli 1000 opiskelijaa (600 pt, 150 Valma ja 250 Telma). Opiskelijoita ryhmässä oli yleensä 12 + ope + ohjaaja. Opiskelijoita pyöritti 400 työntekijää. Heille oli juuri perustettu uusi oppilaitos Leppävaaraan, jonka opetus perustui taideaineisiin. Erityisoppilaitoksilla on vaade tehdä yhteistyöt muiden oppilaitosten kanssa. Live oli käynnistänyt Osuuskunta Liven, johon opiskelijoilla oli mahdollisuus jäädä koulutuksen päätyttyä ja päästä työelämään kiinni.

Kolmantena esittäytyi Spesia, joka koostui yhdistyneestä Invalidiliitosta (Validia) ja Bovalia (1.1.2018). Spesialla ei ollut vapaita työpakkoja, sillä työpaikat olivat haluttuja ja pysyviä. Opetuksessa korostui aikaisemmin periaatteena: nopeasti opintoihin – joutilaisuus altistaa juoppoudelle! Alun pitäen Invalidiliitto perustettiin sodassa vammautuneille kuntoutujille, oppilaitokseen on rakennettu myös asuntoja. Siellä opiskelee 1200 opiskelijaa, nykyinen slogan on: Olet oman polkusi tähti. Koulutus keskittyy Etelä-Suomen alueelle. Koulutukseen nivoutuvat saumattomasti kehittäminen ja palvelukeskuksena toimiminen. Heillä järjestetään erittäin kysyttyä NEPSY-koulutusta, jonne on jatkuva jono. Oppilaitoksessa toteutetaan hankkeita rusaasti.

Näiden sessioiden jälkeen, saimme kuulla vielä saavutettavuudesta ja sen moninaisista muodoista. Tämän osuuden piti Tarjaleena Tuukkanen, HAMK. Ensimmäisenä esiin nostettiin digilisaatio, sillä esittäjällä oli menossa hanke: Opetuksen digilisaation tarvelähtöinen pilotointi. On helppoa sanoa, että suunnittele kaikkien opiskelumahdollisuudet huomioiva opetus. Tämä esitelmöijä halusi esittää siihen jopa joitakin keinoja. Esimerkiksi:
-        Opintomateriaalin jakaminen hyvissä ajoin
-        Microsoft -> syventävä lukuohjelma
-        Opettajan ei tarvitse huutaa luokan edessä, jos on käytössä UDL (UD(E)L)
-        kaikille soveltuva oppimisen muotoilu – tasapuolinen oppimismahdollisuus, ympäristö ja aineisto
-        Joustavat vaihtoehdot
-        Pois tekstipohjaisista aineistoista
-        UDL toolkit
o   -> tarjotaan useanlaisia materiaaleja, joissa samat sisällöt
o   -> tarjotaan avustavan teknologian palveluja
-        EU:n saavutettavuusdirektiivit
-        videot pitää olla tekstitetty, AINA
-        WCAG-ohjeistus, kriteerien täyttäminen, siinä periaatteina ovat
o   havaittavuus ja hallittavuus
o   ymmärrettävyys
-        Käytännössä huomioitava haasteet / hyvä käytäntö Kirja: LOTTA LINKO – Selkeys tuotoksissa.
o   näkö
o   kuulo
o   puhe
o   navigoiminen
o   oppiminen
-        Käytin kohta kohdalta ohjeita kirjallisen tuotoksen tekemiseen ja tekstivasteen miettimiseen mitä – kenelle – mitä?
-        PP-esitykset. Yksilöivä otsikko, joka diassa + max. 10 riviä tekstiä/dia. Tee lukemisjärjestys. PP-näyttö -> muistiinpanot -> PP helppokäyttöisyyden tarkistus -> tiedosto -> tarista ongelmien varalta -> tarkista helppokäyttöisyys + vaihtoehtoinen tekstin puuttuminen
-        Syventävä lukuohjelma O365 -> kieli suomi -> näytä -> … -> syventävä lukuohjelma
-        White board -> voi tehdä miellekarttaa, muistilappuja yms (office 365)
Saavutettavuus edellyttää, että videot on TEKSTITETTY!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti