21.4.2020 VAMLAS,
Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö (v.1889), Pauli Leinonen. Vamlas ei edusta
mitään yksittäistä vammaisryhmää. Ainoana Suomessa oikeudet järjestää IMBA,
MELBA ja RATKO -koulutuksia, työnantajayhteisöille suunnattuna koulutuksena.
RATKO:
Säätiön kehittelemä työn ja tekijän yhteensovittaminen, jonka elementit ovat
työyhteisö, työtehtävät ja työntekijä. Työnantajien kanssa selvitetään ensin,
mitä työtehtäviä (perus, tukitehtävät sekä lisätyöt) on ja mistä osista työ
koostuu, siihen etsitään sopivat työllistettävät. Toteutus suunnitellaan yhdessä
työpaikan johdon kanssa. Työn vaativuuden arviointiin käytetään IMBA/MELBA,
työntekijän taitoihin käytetään IMBAa ja työhön perehdytys tapahtuu
työpaikalla. Työvaälineen tarkoitus ei ole etsiä rahoitus edellä työn muotoilua
esimerkiksi vajaakuntoisille, vaan jokainen jo työyhteisössä työskentelevä
henkilö voi löytää itselleen sopivan tehtävän työn muotoilulla, jolloin ennenaikainen
työstä eläköityminen voi säästää yrityksen rahoja jopa 100 000 euroa.
Työtehtäviä
pohtiessa lähdetään liikkeille yrityksen perustehtävästä.
-
Mitä omaan
työhön kuuluu?
-
Irroitetuista
paloista voi koota uusia työtehtäviä, joka tehostaa koko työyhteisön toimintaa.
-
Räätälöityyn
tehtävään on löytynyt usein sopiva henkilö ja jopa 100 % työhön kykenevä.
-
Tehtävänä
ei siis ole aina uusien henkilöiden työllistäminen, vaan olemassa olevien
työntekijöiden työssä pysyminen.
-
Menetelmä auttaa
työnkuvan selkeyttämistä.
VAMLAKSella
on ainoat kouluttajan lisenssit ohjelmiin IMBA (5 op) ja MELBA (4op), maksaa
750 euroa/ koulutus ja kestää 2-6 kuukautta/ koulutus. Koulutuksen taso liittyy
EAT-tasolle ja joillekin on toteutus tehty jopa oppisopimuksella. Koulutusmalli
ja menetelmä on luotu Saksassa Siegenin yliopistossa. Koulutus ei vaadi tiettyä
pohjakoulutusta, vaan käyttäjäkoulutus antaa valmiudet tehdä työn arviointia
-> työn ja tekijän yhteensovittaminen. Siinä tarkistellaan työn vaativuutta,
jotka suhteutetaan työn tekijän taitoihin. Sillä voidaan arvioida henkilön
työkykyä. IMBA ja MELBA eroavat toisistaan siten, että IMBA kuvaa fyysisiä
työrajoitteita (lääketiede, toimintaterapia) ja MELBA taas liittyy
psykososiaalisiin työrajoitteisiin (psykologia, pedagogisiin). MELBAlla voidaan
arvioida kaikkia työntekijöitä, ei ainoastaan vammaisia henkilöitä.
Työllistymisen
tukeminen kuuluu erityisopettajille! http:esteetonrekrytointi.fi/
Päivän
välissä jakauduimme pienryhmiin, jossa esittelimme omia tutustumiskohtia
(verkostoja) ja nostimme sieltä esiin omasta mielestämme ne parhaat
tutustumiskohteet. Itse käytin osan tutustumiskohteissa vietettyä aikaa itseni
kehittämiseen muun muassa CreenCare toimintoihin kouluttautumalla ja omaan
hyvinvointiin panostamalla, tunnetaidot kurssilla. Molemmat ovat tapoja, jolla
opiskelijoita voidaan tukea heidän päivittäisissä kohtaamisissansa ja luoda
tämän kautta uusia toimintamalleja.
Muita
ryhmässämme esiin tulleita tutustumisen arvoisia yhteistyökumppaneita olivat
Valmennuskeskus BUBLIO (hoiva-avustaja palvelu), HERO, Kuntoutussäätiö,
Järvisydän Rantasalmella, Kettu-hanke, kiusaamisasioiden keskus VALOPILKKU,
sairaalakoulu, etsivä nuorisotyö, VÄLKKY-erityinen tuki, ohjaamot.fi (TÄHÄN
PITÄÄ OLLA YHTEYDESSÄ), tunkkinuorisokoti.fi, positiivinencv/Sitran tuottamaa
aineistoa, positiivinen pedagogiikka jne. Verkostoissa pitää olla jatkuvasti
aktiivisena, joa yhteyksiä aikoo pitää yllä.
Marjo
Siekkinen, Työllistyminen ja työelämäyhteistyön koordinaattori, Kiipula.
Työllistymisen
toiminta lähtee asiakkaasta:
-
Työelämään
pyrkivät et nuoret ja aikuiset – ei tutkintoa.
-
Työelämään
palaavat osatyökykyiset, syrjäytymisuhan alla olevat ja uudelleen koulutettavat
-
Työelämässä
jatkavat: työkykyä ylläpitävät, osatyökykyiset ja lisäosaamista tarvitsevat.
Toki
erittäin tärkeää työllistymiseen ovat myös työyhteisöt ja organisaatiot, joille
pitää välillä pakottaen ja lannistumatta tarjota työntekijöitä.
Kiipulan
toimintamalli on työvaltaisuus opinnoissa, käytössä pienryhmät ja yhteistyö
alueen työelämän kanssa. Reformi vaatii työelämäyhteistyötä, jossa pitää
keskustelun olla avointa, sopia säännöistä, kuinka tiedotetaan ja minkälaista
verkostoyhteistyötä tehdään. Reformin myöden myös oppisopimus opiskelumuotona
on helpottunut.
Mitä
yritys opiskelijan työllistämisestä tai työn harjoittelusta sitten saa? Kun
työstä ei makseta, mutta työnantajan resursseja kuluu uuden opiskelijan
opettamiseen, pitää koetun hyödyn olla kuitenkin työnantajalle plussan
puolella. Samoin on työllistettävän kanssa, eli työnantajalle on tärkeää kokea
saavansa työstä jotain hyötyä. Jokaisella ammattialalla on oltava paljon
yhteistyökumppaneita, jotta on riittävästi vaihtoehtoja.
Työelämäyhteistyö
onkin:
-
vastaavuus
ja ennakointi
-
rekrytoinnin
apu
-
työllistyminen
-
molempien
osapuolien kehittyminen
Työelämää
tuetaan työpaikkaohjaajakoulutuksin, tutustumisien kautta (yrityksen ja oppilaitoksen
toimintaan), erilaisten tukimateriaalien tuottamisella, selkokielisten
materiaalien tuottamisella ja ohjataan ET-tukea tarvitsevan työn ohjauksessa
eli mietitään mistä juuri tämä opiskelija hyötyy. Kaikkiaan toiminnan on oltava
joustavaa. Työelämän edustajia pitää myös tavata (esim. aamukahvit,
oppilaitoksen tapahtumat, tiedotusta ja ”ravistelua”). Tehkää sopimuksia
yrityksiin, jotka ottavat eri opiskelijoita moninaisiin tehtäviin
harjoittelemaan työelämää aitoihin ympäristöihin. Näkyvyyttä esimerkiksi
taitajakisojen kautta, projektien ja tapahtumien.
Marjo
oli löytänyt toimintaan 6 A-kirjainta: Avoimuus, Aktiivisuus, Aitous,
Aidattomuus, Aivopesu, Aika.
Kiipulan
ja TSL tekemä opas: ERITYINEN TUKI TYÖPAIKALLA. Lisäksi tietoa löytyy
sivustolta ammattitaitoayhdessa.yhdistysavain.fi/materiaalit sekä samaisella
sivustolla tehty erityinen tuki työpaikalla. Lisäksi sivusto ohjaan.fi, parasta
osaamista -sivustot ja VATES-materiaalit.
22.4.2020
Päivän aloitti Marjut Helvelahti, yrittäjyyden lehtori, Riveriasta. Aiheena oli
yrittäjyys ja yrittäjämäinen toiminta YES. Hänen intohimonsa oli
yrittäjyyskasvatus, sillä oma toimintarepertuaari oli erittäin laaja:
Mahdollistaja OSK, Dream Step, Metsäirmeli, KTM, APY(=akateemiset
pienyrittäjät), amO, AEO, JA-YE Coach, yrittäjyyskasvatuspedagogi, Team Coach.
Yrittäjyyskasvatuksen
kulmakivi on opiskelijalähtöinen toiminta. Sen toteutumiseen vaikuttavat eniten
1. oppilaitoksen johto, 2. opettajat ja henkilökunta, 3. opiskelijat ja 4.
yhteistyöyritykset. Kun kaikki osatekijät ovat mukana, niin homma pyörii. RIVERIAlla
oli ASENNE-projekti, jota toteutettiin yhteistyössä tekojen kautta, mallina oli
yrittäjämäinen toimintatapa, jossa opiskelijan asenne kasvaa
vetovoimatekijäksi. Näin luotiin asenneaskeleet jokaiseen päivään:
1. Tule paikalle
2. Tee parhaasi
3. Ole hyvä kaveri tai tyyppi
4. Hymyile
ð Näillä toimin pääsee elämässä jo loistavasti eteenpäin
Kuulimme
videolta lyhennetyn Atson-tarinan, jossa ydinsanoma oli: ”Kun ottaa koulun
omiin käsiin, koulu auttaa ja mahdollistaa ihan valtavasti.”
Vielä
yks juttu:
1. Syö hyvin
2. Lepää riittävästi
3. Haasta itsesi
4. auta kaveria
5. Tee mitä rakastat
ð Tee edes yksi näistä asioista päivässä!
Positiiviset
onnistumiset ”energinen asenne”, ”motivaatio-itsetunto”, ”sinä pystyt”, ”unelmavalmentaja,
seikkailija”, ”työelämän pelit”, ”unelmat v.2020”-> unelmansa voi saavuttaa
laittamalla itsensä likoon -> rakasta mitä teet. ”Uskalla yrittää” ->
uskalla innostua! Unelmoi isoja – aloita pienestä tänään! Mikko OJ Ojanen -> otitko opiksesi kirja!
Tiimipedagogiikka
– Lieksan yksikön vahvuusmalli, jonka tarkoituksena on madaltaa yrittäjäksi
ryhtymistä oppimisen nelivedolla: 1. Oppisopimus (HOKS), 2. Tiimitreenit 2 x
viikossa, 3. Lukusuunnitelma ja 4. Oma NY-yritys eli kehitysprojekti kaikilla opiskelijayrittäjyyden
valmennusympäristössä (ProRiveria). Tähän kuuluvat 60 osp: yritystoiminnan
suunnittelu, yrityksessä toimiminen, projektissa toimiminen ja
tapahtumatuotanto. Kukin tutkinnonosa on laajuudeltaan 15 osp. Lisäksi tarjolla
on BigBand -päivät klo 9-15: Liikeidea, markkinointi ja myynti,
tuotteistaminen, palvelumuotoilu sekä taloushallinto ja verotus.
Tämän
lisäksi Pro Riveria toimii yritysympäristössä Spark Joensuu –
opiskelijayrittäjyyden olohuone. Tämän toiminta perustuu yhteiseen
valmennusyksikköön, jossa osapuolina ovat Riveria, Karelia AMK, UEF
opiskelijayrittäjien yhteinen yrittäjyyden valmennusyksikkö, jossa mukana Business
Joensuu, Pohjois-Karjalan yrittäjät ry, Nuori yrittäjyys ry Pohjois-Karjala,
JoEs, Draft ja Epic Challenge. Tämä toiminta mahdollistaa yrittäjyyden ja
opiskelun samaan aikaan. Toiminta mahdollistaa kohtaamista, yhteistyötä, antaa
kipinän uusiin ideoihin ja liiketoimintaan. Toiminta tapahtuu yli toimialojen
ja sen tavoitteena on kohdata eri tason opiskelijoita ja yrittäjiä.
Kuva: Marjut
Helvelahti, perinteinen ja yrittäjämäinen pedagogiikka.
Meille
kävi esittäytymässä Bettiina Peltoniemi, joka kertoi omasta oppimispolustaan ja
yrittäjäksi ajautumisestaan. Hän oli yrittänyt kampaajakoulutusta ja lukiota,
jossa molemmissa hän joutui syrjityksi ja opinnot eivät tuntuneet omalta.
Bettiina kertoi, kuinka ennen merkonomiopintoja, hän oli saanut diagnoosin
itselleen ja koki lääkityksen kantavan häntä, niin että ”mikä tahansa opinto” tuntuisi
nyt mahdolliselta. Nykyiset opinnot monimuotoisuudessaan ovat kuitenkin hänen juttunsa.
Hän on ammatiltaan somevaikuttaja ja eri somekanavilla, hänellä on yli 100 000
seuraajaa. Jopa entiset kiusaajat haluavat hänen kaverikseen nykyisin. Hän oli
oiva esimerkki siitä, että toisten mielipiteet eivät määritä sitä mitä olet,
vaan tee omaa juttuasi kaikesta huolimatta. Esimerkiksi instassa hänet löytää
nimellä bettiinapeltoniemi. Hieno tarina!
Päivää jatkoi opettajamme simo, joka ohjasi ajatteluamme tulevaisuuteen luotsaten. Hän esitti meille oheisin kuvan pohdinnan perustaksi.
Kuva: Simo
Uusnoka, erityisopetuksen tulevaisuuspolku, tehtävänantoon syventäminen.
Päivä
jatkui erityisen tuen tulevaisuudenkuvien parissa. Meidät oli jaettu 10
ryhmään, jossa annettuina aiheina olivat: digitilisaatio, elinikäinen oppiminen
muuttuu hyveellisyydestä välttämättömyydeksi, eriarvoisuus lisääntyy (meidän
ryhmän aihe), hyperkonnektiivisuus syvenee, kokeilukulttuuri voimistuu,
robotisaatio, sosiaalisen pääoman korostuminen, taitojen merkitys kasvaa,
toimeentulon epävarmuus lisääntyy ja yksi tehtävä joka hävisi tyystin taulusta.
Meidän piti miettiä ryhmässä mitä tämä tulee muuttumaan ja mitä taitoja se
edellyttää erityisopettajalta tulevaisuudessa. Tehtävään oli aikaa todella
vähän ja tehtävän purkuun 2,5 minuuttia ryhmää kohden. Oli selvää että
suorituksista sytyi asiaan vain pintaraapaisuja. Tehtävästä tuli aivan mieleen
oman työyhteisön kehittäminen, jossa vastauksia piti kirjata samalla kiireellä.
Digitalisaatio
mahdollistaa varmasti erilaiset oppimispolut, yhteistyön tekemisen yli
oppilaitosrajojen, uudet sähköiset ammatit johon opettajien on valmistauduttava.
Elinikäinen oppiminen on tulevaisuuden haasteisiin vastaamista. Kukaan ei voi
olla enää yhden ammatin osaaja elämänsä alusta loppuun, sillä ammateista tule
pirstaleisia ja työtuloja pitää ammentaa useasta lähteestä. Eriarvoisuus
lisääntyy ja on jo lisääntynyt, kun verrataan aikaa esimerkiksi -80 luvulta
tähän päivään. Mikäli et pysy uusien suuntauksien rattailla, putoat kyydistä.
Oppilaitoksissa ja opettajissa tarvitaan yhä enemmän yhteistyötä yrityksien
kanssa, johdon linjauksien on katettava tulevaisuuden haasteet, opettajan on
löydettävä opiskelijoiden kanssa heidän vahvuutensa ja osattava tsemppaamisen
meininki. Opettajista on tulossa yhä enemmän yrittäjämäisesti toimivia,
vastuullisia tekijöitä, joilla on oltava ammatin teoreettinen puoli hallussa
erinomaisesti, jotta työn tekeminen käytännössä vahvistuu. Hyperkonnektiivisuus
edellyttää digitaitoja ja niiden hyväksymistä tulevaisuuden työhön pysyvästi,
sillä tämä korona-aika pakotti siihen.
Erilaisia oppimispolkuja kuitenkin
tarvitaan edelleen, eikä digitaalisuus ole se ainoa oikea menetelmä.
Kokeilukulttuurin voimistuessa, tämä tarkoittaa, että keskeneräisyyttä on siedettävä
yhä enemmän. Opettajien ja opiskelijoiden pitää kuitenkin yrittää
kokeilukulttuuria, jotta siitä voidaan oppia jotakin ja sietää epäonnistumisia.
Monia asioita pitää pystyä hoitamaan yhtä aikaa ja koulu on avoinna 24/7.
Robotisaation pitää olla työväline, yksi monista, mutta se ei kaikilla aloilla
korvaa ihmistä. Robotit voivat mahdollistaa fyysisten esteiden poistossa,
raskaiden ja toistoa vaativien tehtävien hoidossa, kuten esimerkiksi
varastoalalla ollaan jo nyt menossa, mutta samalla se asettaa uusia haasteita
ohjelmoinnin ja koneiden huoltojen hallinnan parissa, joka voi olla erityistä
tukea tarvitseville yhä haasteellisempaa. Sosiaalisen pääoman korostuminen
edellyttää verkostoitumista yhä enemmän ja toisien huomioinnin harjoittelemista.
Tämän hetkinen yhteiskunnallinen linjaus ohjaa ihmistä yksilökeskeisyyteen,
mutta yhteisöllisyys, toisien huomioiminen ja vapaaehtoinen tuki on tärkeintä
työtä mitä ihminen voi toiselle tehdä. Taitojen merkitys kasvaa niin
tietoteknillisesti, kuin myös itseohjautuvuus, vastuun ottaminen ja
ongelmanratkaisukykyjen hallinta. Toimeentulon epävarmuuden lisääntyminen
edellyttää ihmiseltä rohkeutta opiskella paljon ja tarttua tilaisuuksiin. Raha
kertyy useammasta purosta ja uusia reittejä opiskelijan nopeampaan
valmistumiseen tarvitaan jatkuvasti lisää. Tulevaisuuden koulutuksen on
taivuttava kouluttamaan työntekijöitä työelämän tarpeisiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti