19.11.2019 Jatkoimme
opettajan hyvinvoinnista. Kuinka oppilaitoksessa opettajan hyvinvointia voidaan
tukea? Tärkein lähtökohta on, että
opettaja voi hyvin. Meidän piti pohtia mikä on oma edellisen viikon tähtihetki,
ja omalta osaltani voin sanoa sen olleen pitämäni paja, sekä opiskelijoiden
kanssa vierailu eduskunnassa. Molemmat kokemukset olivat erittäin
voimaannuttavia.
Hyvinvoinnin
edistäminen oppilaitoksessa on Irmeli Lignellin mukaan nelijakoinen.
Lähtökohtana on opettajan jaksaminen ja hyvinvointi. Täytyy sanoa, etten ole
tätä saanut kokea vuoden 2017 alusta alkaen. Tähän oli suurin vaikuttaja
organisaatiomuutos ja koulutusjärjestelmän muuttuminen opetuksen kannalta
huonompaan suuntaan. Todennäköisesti osa opiskelijoista hyötyi muutoksesta ja
osa ei. Itseltäni vedettiin opetuksellisesti matto jalkojen alta.
Hyvinvointiin
liittyy myös aivojen huolto ja aivoterveys. Vaikka olenkin työstänyt omaa
aivohyvinvointia apuvoimin vuodesta 2009 alkaen, muutos mitätöinteineen, sai
sairastumaan keskivaikeaan masennukseen uudelleen. Välillä yritin taistella,
sitten pakenin sairauslomaan, yritin saada ääntäni kuuluviin ja lopulta luovutin
tyytymättömänä tilanteeseen, johon en voinut vaikuttaa mitenkään. Ainoa
elämänilo työelämässä olivat opiskelijat. Tämä ei kuitenkaan riittänyt pitämään
elämäntilannetta hallinnassa, ja unihäiriöt olivat yleisiä. Oma arkikaan ei
tuonut iloa, vaan tuntui pikemmin päivittäiseltä puurtamiselta, jossa odotti
vain hetkeä ainoastaan olla ja mieluimmin paikallaan. Noina aikoina työmuisti
alkoi myös pätkimään ja väsymys tuntui uupumukselta.
Toisena
hyvinvoinnin lenkkinä voisi pitää työstä palautumista. Edellä kuvatun
perusteella on selvää, ettei palautumista ole oikein tapahtunut. Kun
työnsuorittamisen perusasiat eivät ole kunnossa, on vaikeaa löytää elämään
myönteisyyttä ja naurua, ehkä enemmän itseironiaa. Sosiaalisuuskin on viime
vuodet ollut minimissään, kun ei työpäivän jälkeen halua kuin olla hiljaa
itsensä seurassa. Omat vapaa-ajan kiinnostukset liikkuvat koiraharrastuksissa,
kuten mejää, näyttelyitä, lenkkeilyä ja trimmaamista. Nämä osa-alueet on viime
vuosina suoritettu minimitasolla.
Kolmantena
hyvinvointitasolla käsiteltiin U-käyrää. Todennäköisesti se, ettet ollut
hyväksytty työntekijä uudistetussa työyhteisössä, nosti korostetusti esiin
uhkan ja epätoivon tunteet. Tämä taas kuormitti työtä entuudestaan, vaikka
opetinkin yksin peruskoulusta saapuneiden suurryhmiä päätöikseni keskimäärin 30
tuntia viikossa. Lisäksi en saanut opettaa vahvuuksieni mukaan, vaan tein sen
työn mitä muut opettajat eivät halunneet tehdä. Heräsin usein yöllä siihen,
että sain älyväläyksen, kuinka opetan haasteellisen asian opiskelijoille niin,
että he ymmärtävät sen tarkoituksen helposti. Noina vuosina sain 3 vrk
stressinseurantaa (firstbeat), jonka tulos oli, etten palaudu ollenkaan, edes
viikonloppuina. Mitä tästä pitäisi päätellä?
Kuva: U-käyrä,
Minna Huotilainen
Kognitiivinen ergonomia
tarkastelee ihmisen vuorovaikutusta toimintajärjestelmien kanssa
tiedonkäsittelyn näkökulmasta. Ihmisen tarkkaavaisuus sekä havainto-, muisti-
ja ajattelukyvyt asettavat reunaehdot ihmisen, työn ja tekniikan vuorovaikutukselle.
Entäpä, jos ohjelmat muuttuvat kaiken aikaa? Miten saada kiinni jatkuvasti
keskeytyneistä ajatuksista? Voinko suojella itseäni siinä jotenkin? Jatkuvat
hälyäänet, koneiden hurinat, puhelimen hälytysääni, silmille pongahtavat
sähköpostit, huono viestintä, w-apit ym. toiminnot keskeyttävät ajatuksia,
samoin vastapäätä istuvat työkaverit. Ympärillä on jatkuvia ääniä, millä
välineellä voit helpottaa työtäsi oikeasti? Ei ihme, että ajatuksia vaativat
työt tehdään kotona, omassa hiljaisuudessa tai sitten yöllä, kun aivot eivät
ole keskeyttäneet työskentelyä, vaikka ruumis olisi.
Neljänneksi opettajan
hyvinvointitekijäksi nimettiin OAJ:n laatima työhyvinvoinnin ABC.
A
Avoimuus ja luottamus Avoin vuorovaikutus ja luottamuksen ilmapiiri vahvistavat hyvinvointia.
Ongelmia kyetään käsittelemään ja ratkaisemaan.
B Burn
out Burn out on vakava
työuupumuksen tila ja sen syntyminen pitää estää työpaikoilla kaikin
mahdollisin keinoin. On tärkeää huomata ajoissa ylikuormitus ja keskustella
siitä esimiehen kanssa.
C Cafe Yhteinen kahvipaussi antaa
mahdollisuuden puhua muutakin kuin työasiaa.
D
Duunipäivistä mukavia Työhyvinvointi näkyy arjen sujuvuutena.
E
Esimiestyö ja johtaminen Hyvinvointia tulee johtaa, ja sen ylläpitämiseen tulee olla rakenteet ja
aikaa.
F
Fiilis Jokainen
meistä työskentelee mieluiten ilmapiiriltään positiivisessa työyhteisössä.
Kukaan ei voi rakentaa hyvää ilmapiiriä yksin. Jokaisen on säännöllisesti
arvioitava myös sitä, miten itse toimii työpaikalla hyvän ilmapiirin
rakentamiseksi.
G Go,
kollega, go Hyvää palautetta annetaan työpaikoilla liian vähän.
Palaute kuitenkin lisää hyvin vointia monella tapaa. Jokainen myös haluaa, että
hänen työtään arvostetaan.
H
Hyvinvoinnista huolehtiminen Hyvinvoiva työntekijä on
työyhteisön voimavara. Jokaisella on myös vastuu huolehtia itsestään.
I Ilo ja
työn imu Työn ilo tukee työtä ja jaksamista.
J
Jaksaminen Jos et jaksa, älä jää yksin vaan hanki apua. Kun jaksat, voit auttaa
myös niitä, jotka tarvitsevat tukea.
K
Käytänteet ja yhteiset pelisäännöt: Työpaikalla tulee olla yhdessä sovitut toimintamallit
mahdollisiin ongelmatilanteisiin.
L Lomat
ja viikonloput Muista levon merkitys!
M
Mielekkyys ja motivaatio ylläpitävät työhyvinvointia.
N
Nykymeno työelämässä Mikään ei nykyisin ole yhtä varmaa kuin muutokset. Muutosten tulisi olla
hallittuja, mielekkäitä, hyvin suunniteltuja ja yhteistoiminnassa toteutettuja.
O
Oikeudenmukaisuus ja osallisuus Omaan työhön tulee kyetä
vaikuttamaan. Kohtelun on oltava oikeudenmukaista.
P
Perehdyttäminen Kun jokainen saa riittävää perehdytystä työpaikan käytänteisiin, on
työskentely sujuvampaa ja turvallisempaa.
Q Quality Hyvinvointi lisää
tuloksellisuutta monilla mittareilla mitattuna. Myös euromääräisesti.
R Riskien
arviointi ja toimenpiteet Jokaisella työpaikalla tulee säännöllisesti arvioida vaarat, tehdä
toimenpiteitä niiden poistamiseksi sekä seurata onnistumisia.
S
Sairauspoissaolot vähemmäksi Työhyvinvoinnista
huolehtiminen vähentää sairauspoissaoloja. Työterveyshuolto on tärkeä
yhteistyökumppani hyvinvoinnin rakentamisessa.
T Terveys
ja turvallisuus Hyvä työilmapiiri ja terveellinen työympäristö ylläpitävät terveyttä.
Turvallisuudesta huolehditaan varautumalla erilaisiin poikkeustilanteisiin.
U
Uni Hyvinvoinnin perusta.
Mitä parempi työhyvinvointi, sitä parempi uni.
V
Vuorovaikutus Hyvällä vuorovaikutuksella on iso merkitys. Ongelmatonta työpaikkaa ei
ole, mutta hyvässä työyhteisössä ongelmia kyetään ratkaisemaan yhdessä.
Vuorovaikutuksessa on tärkeää myös kuuntelu ja kyky asettua toisen asemaan.
X XXXXX Kaikkea et pysty tekemään.
Rajaa ja priorisoi.
Y
Yhteisöllisyys ja ryhmähenki Yhteinen tekeminen ja hyvä
henki vähentävät kuormitusta. Yhteisiä tavoitteita asettamalla ja yhdessä
toimimalla päästään parhaisiin lopputuloksiin.
Z Zon Gnäll äter energi. Gör
personalrummet till en gnällfri zon där du laddar positiv energi.
Å Åsikt Ett
gott samtal är ingen tävling. I en bra arbetsmiljö utbyter man åsikter och
lyssnar till varandra.
Ä
Äkäily Työyhteisössä
on hyvä yhdessä keskustella, mitä tarkoittaa vastuullinen työkäyttäytyminen.
Omat ja muiden työntekijöiden vastuut ja velvoitteet on hyvä tuntea.
Ö
Önkköisyys: Jokainen
vaikuttaa työilmapiiriin ja työhyvinvointiin omalla käyttäytymisellään.
Tämän jälkeen Opetusneuvos Kaisa Räty oli ryhmäämme yhteydessä videon
välityksellä. Hän kertoi tämän hetken linjauksista ja lain tarjoamista
et-mahdollisuuksista. Opiskeluvalmiuksia voidaan tukea edeltävillä 6 kk
opinnoilla (63§), erityisen tuen (64§), poikkeamisen mahdollistamisella (68§),
osaamisen arvioinnin mukauttamisella (64§) ja vaativalla erityisellä tuella
(65§). Tuloksien mukaan ammatillisessa koulutuksessa opiskelevista on 8,5 %
et-piirissä. Ainoastaan 1,2 % saa vaativaa erityistä tukea. Vaativaa
erityistukea ollaan kehittämässä edelleen, varsinkin että se olisi
tasalaatuista koko Suomessa. Varsinkin aikuisten tarvitsemat et-palvelut
poikkeavat nuoriso-opetuksesta. Tällä hetkellä nuorten työelämän et-toimet ovat
vaatimattomat, tähän on tulevaisuudessa syytä panostaa lisää. Lisäksi on
käynnistynyt vaativan erityisen tuen täydennyskoulutus. Tavoitteena on saada
kaikki opettajat ohjauksen, arvioinnin ja erityisen tuen koulutukseen.
Mukautuksia on kaikkiaan tehty ammatillisessa koulutuksessa vain 0,5 %. Yleensä
vaativan et-päätöksillä on opinnot mukautettava. Moni et-opiskelija pärjää
työelämässä, vaikka ei lähiopetuksessa. Amispalautteet löytyvät kaikki
palvelusta vipunen.fi.
Oppivelvollisuuden laajentaminen ammatilliseen opetukseen on näillä näkymin tulossa voimaan v.2021. Tyydyttävä T1-tasolla tavoitteena on: toteutetaan työn ohjeiden mukaan, toimii yhteistyökykyisesti, tarvitsee joissakin tilanteissa lisäohjeita, hyödyntää työssä tarvittavaa perustietoa. Kaisa Räty nosti puheessaan myös koulukykyisyyden (ei koulukuntoisuus). Tällä hetkellä TVO ja SOS pohtivat ryhmässä asiaa. Tavoitteena on opiskelu, sillä kuntoutuspaikkoja ei ole (paikkakuntakohtaista). Opetushallituksessa on havaittu tämä ongelma, mutta mitään toimenpiteitä ei olla tehty asian kehittämiseksi. Kaisa räty ilmoiti lopuksi, että opetushallituksesta tullaan mielellään oppilaitokseen vierailulle. Lopuksi Kaisa nosti yhden ajankohtaisen asian: peruskoulunsa päättävillä oppilailla ei ole suurimmalla osalla tietoa omista vahvuuksistaan tai mitä he jo osaavat. Tämä on suurin ongelma koulutuksiin hakeutumisissa.
Oppivelvollisuuden laajentaminen ammatilliseen opetukseen on näillä näkymin tulossa voimaan v.2021. Tyydyttävä T1-tasolla tavoitteena on: toteutetaan työn ohjeiden mukaan, toimii yhteistyökykyisesti, tarvitsee joissakin tilanteissa lisäohjeita, hyödyntää työssä tarvittavaa perustietoa. Kaisa Räty nosti puheessaan myös koulukykyisyyden (ei koulukuntoisuus). Tällä hetkellä TVO ja SOS pohtivat ryhmässä asiaa. Tavoitteena on opiskelu, sillä kuntoutuspaikkoja ei ole (paikkakuntakohtaista). Opetushallituksessa on havaittu tämä ongelma, mutta mitään toimenpiteitä ei olla tehty asian kehittämiseksi. Kaisa räty ilmoiti lopuksi, että opetushallituksesta tullaan mielellään oppilaitokseen vierailulle. Lopuksi Kaisa nosti yhden ajankohtaisen asian: peruskoulunsa päättävillä oppilailla ei ole suurimmalla osalla tietoa omista vahvuuksistaan tai mitä he jo osaavat. Tämä on suurin ongelma koulutuksiin hakeutumisissa.
Tämän lisäksi meillä oli mainio kohtaaminen kansainvälisillä
”markkinoilla”, kun brasilialainen erityisopettajaryhmä kävi vierailulla
luokassamme. Ryhmät sekoitettiin täysin ja meidän piti selvittää brasilialaista
koulutusjärjestelmää, sekä erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden
etenemismahdollisuuksia. Jokainen ryhmä teki selvityksestään fläpin, joita
esiteltiin meille muille. Omasta mielestä juuri tämä alle liittämäni fläppi oli
tehdyistä tuotoksista kuvaavin.
Kuva: Brasilialainen koulutusmalli vs. Suomen koulutusmalli.
20.11.2019 päivänä käsittelimme esteetöntä ja saavutettavaa oppimisympäristöä.
Meille ohjeistettiin seuraaville lähipäiville tulevat menetelmämarkkinat, joita
opintoryhmämme oli tarkoitus tuottaa omista oppimisympäristöistään. Seuraava
tehtävä videoitiin, sillä meillä oli ryhmänä tehtävä hyvinvointiUUTISET.
Tilliliha valitsi esitystavaksi formaatin, Pitääkö olla huolissaan?
Esityksessämme käytimme käänteistä retoriikkaa, jossa henkilöhahmoina olivat
Irmeli, Päivi ja Simo. Tehtävä oli erittäin hauska ja esitykset eri ryhmillä
moninaiset.
Pelillisyys ja toiminnallisuus toteutettiin monella eri tapaa iltapäivän
aikana. Milloin olimme ringissä ja annetusta aiheesta keskusteltiin muutaman
vieruskaverin kanssa tai jakauduimme ryhmiin jonkun ominaisuuden perusteella,
joka jatkui kilpailuna. Mieleen jäi hyvin Jamkin pupukortti, jossa olimme
lumoja, opettajia ja opoja vuorotellen.
1. Lumomme
oli naissukupuolinen, nuori 16-20v. luonnonvara-alalta. Hän opiskeli
pieneläinhoitajaksi, taustassa vakava hevosen selästä putoaminen,
ammatinvalinta syntyi pieneläinten rakastamisesta.
2.
Lumo sai onnistumisen Tr-ajosta
-> minä osaan! Opo ja ope ovat välinpitämättömiä, sanotaan että OK, mutta 3
osaa näytöstä vielä puuttuu…
3.
Sitten Lumolla todetaan
heinäallergia -> ei pysty jakamaan heiniä heinänsyöjille -> vaihtoehtona
koirien hoito. Nyt opo ja ope ovat kannustavia -> ei hätää voit tehdä
työelämäjaksot näyttöineen koirahoitolassa.
4.
Seuraavassa vaiheessa Lumolla
kuolevat kotona kalat ja gekko, kun kotiväki ei huolehdi hänen eläimistään,
oppilaitoksen kaksi viikkoa kestävällä koirien hoitoviikolla. Tästä alkaa Lumon
masennus, itsetunto romahtaa ja Lumo haluaa vain olla. Ope ja opo ovat
kannustavia ja auttavat yhteistyössä MT-puolelle hoitotahot kuraattorin
välityksellä. Lumo menee opinnoissa 2 kk keskeytykselle. Tässä kohtaa ollaan
yhteydessä etsivä nuorisotyöhön. Tämän jälkeen opintojen työelämäjaksot
jatkuvat tuettuina oppilaitoksen koirahoitolassa.
5. Lumo
valmistuu ja hakeutuu koirien trimmausalan jatkokoulutukseen, sillä tavoitteena
on oma trimmausyritys. Näin rosoisesta
alusta ja omien eläinten kuolemasta huolimatta, ura löytyi toisten omistamien
eläinten hoitamisesta Opo ja ope jaksavat olla kannustavia ja auttavat etsimään
vaihtoehtoisia polkuja. Suurimpina estäjinä olisi voinut olla open ja/tai opon
kyynisyys. Tärkeää ja merkityksellistä oli Lumon kokema vakava onnettomuus,
opiskeluaikana sattuneet menetykset, johon tarvittiin omaa aikaa
selviytymiseen. Ohjauksen ansiosta Lumo sai uudelleen elämänhallinnan syrjästä
kiinni.


Ei kommentteja:
Lähetä kommentti