Lähipäivät 16.-17.1.2020

16.1.2020 uusi vuosi ja uudet kujeet, tai miten sen nyt ottaa...Torstain opetus alkoi loistavasti. Ihan ensimmäiseksi saimme muistinpanopaperit, johon piti kirjata jokaisesta päivän annista se itselle tärkein ja mieleenpainuvin asia. Itse teen aina tunneilla muistiinpanoja, sillä koulutuksessa on tullut niin paljon itselle uutta asiaa, ettei muutaman sanan muistiinpanot palauta opiskeltua asiaa mieleen.

Meille tuli aamutuimaan vierailulle Jari Välkkynen ja Hannu Waltzar, Pintakilta Tavastian työvaltaiset opettajat. Työvaltaisessa opetuksessa ”syödään parhaat päältä, suoraan kuormasta”. Tämä tarkoittaa sitä, että he itse kouluttavat omat tulevaisuuden opettajat ja ohjaajat. Heille padagogiikka on työväline, ei siis hylätä opiskelijaa koulun päättymisen jälkeen. Tiimin pitää olla hyvä ja yhteen hitsautunut. Ikähaitari tekijöillä 27 v. – yli 50 v. Tiimi toimii siten, ettei uusille tulokkaille kerrota kaikkea heti, vaan annetaan tilaa uusille ajatuksille ja havainnoille. Puheaikaa jaetaan jokaiselle tasaisesti. Tiimin rakentuminen on kestänyt 10v. Aina kaikilla hyvilläkään tyypeillä ei asiat synkkaa. Tiimissä kaikki vastuualueet laitettiin uusiin puihin. Nippu heitettiin pöydälle, josta nuoret saivat valita ensi sijassa omansa. Tärkein erityisopettajuuden lähtökohta on yhteistyö. Tiimissä pitää olla tasapuolinen kohtelu, yhtäläinen äänioikeus ja tehtävät on jaettava tasaisesti. Kaikkein heikointa uudelle tulokkaalle töihin tullessa on saada vastaanotto jossa näkyy leipääntyminen, heikko substanssiosaaminen, ammattitaidon puute, johtajuus heikkoa, pedagogiikka ei palvele opiskelijaa, ihmisten heikko arvostus. Opiskelijoiden kannalta tärkeää on ettei jätetä opiskelijaa yksin, vaan seistään hänen rinnallaan. Kaikki toiminnot pitäisi toteuttaa opiskelijat edellä ja saada opiskelijoilta luottamus. Tärkeimpänä toimena opiskelijalle on yhdessä tekeminen, niin että opettaja työskentelee mukana. Ohjaukseen voidaan käyttää myös tutoropiskelijoita.

Liian usein opettaja antaa periksi opiskelijan suhteen. Vaikka aluksi opiskelija olisi hyvin vastusteleva opintojaan kohtaan, voi hänestä kasvaa loistava ammattilainen ja toisien opiskelijoiden työpaikkaohjaaja. Opettajan tehtävä on asettaa opiskelijalle useita mahdollisuuksia ja positiivista palautetta. Tällöin opiskelija alkaa itse uskomaan itseensä, minä osaan, pystyn, haluan ja onnistun. Tehtäviä tulisi pohtia laaja-alaisesti ja käytäntöön suunnitellen (useita eri vaihtoehtoja). Kilta on tuonut opetuksen oheen satelliittiyrityksiä. Näissä yrityksissä työskentelevät ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoista, aivan mestaritason suoriutujiin. Satelliitit ovat syntyneet entisistä opiskelijoista ja heidän työpaikoistaan. Kaikki koululla tehtävä opetus striimataan ja kirjoitetaan auki, jonka jälkeen se videoidaan kaikille jaettavaksi. Kun opiskelijoita oppilaitoksessa on aloittelijoista mestareihin (EAT), korkeimman koulutuksen saaneet osaavat striimin käytön ja ohjauksen. Tavastian satelliittiyrityksiä on ympäri suomea. Koulussa järjestetään lähipäiviä ainoastaan Hämeenlinnassa ja Iisalmessa. Tiimissä on 9 opettajaa, ohjaaja ja EAT-opiskelijat sekä muita opiskelijoita kaikkiaan 250 henkilöä. Esimies ei täytä lukkaria, vaan sen tekevät tiimiläiset. Yksi ryhmässä on materiaalivalmistelija. Vuosityöaika on 1700 h. Tiimistä on kolme opettajaa jatkuvasti tien päällä, enempää ei tarvita, sillä mestariopiskelijat preppaavat nuorempia. Moodleen on perustettu yrityskohtaiset kurssit.

Opettajien osaamista myydään yrityksiin heidän ongelmatilanteiden ratkaisuihin. Ongelmien suurin syy on keskijohto, joka ei tunne prosessia riittävän hyvin, vaan oikaistaan joissakin tärkeissä asioissa. Opettajien ratkaistessa ongelmakohtia (auditoivat), he saavat samalla myytyä oppisopimusopiskelijoita yrityksiin. Opettajalta vaaditaan siis yrittäjyysmäisyyttä, mikä nostaa oppilaitoksen suosta. Opettajan on kehityttävä jatkuvasti ja oltava kiinnostunut opiskelijasta myös valmistumisen jälkeen. Pedagogiikka on vain työkalu, jossa kokeillaan eri tapoja, mikäli yksi toimintatapa ei toimi, kokeillaan toista tapaa. Opiskelijoiden päivä koostuu 4 h teoriaa ja 4 h käytäntöä. Moodlessa olevia kursseja seurataan, ja pohditaan heti, mikäli opinnot eivät etene suunnitellusti. Ensin yhteys työpaikkaohjaajaan, jonka kanssa pohditaan tilannetta, sitten seurataan opiskelijan työskentelyä henkilökohtaisessa ohjauksessa. Ensimmäisellä kerralla työnantaja saa opiskelijan korvauksetta käyttöönsä 5 viikoksi koulutussopimuksella. Mikäli työnantaja haluaa jatkaa opiskelijan työllistämistä, laaditaan siitä oppisopimus. Nykyään Tavastian Pintakilta tarjoaa opettajakoulutusta heidän toimintamalleihinsa, joka on erinomainen asia. 

Tämä malli tuki paljon omia ajatuksia, mutta en ole osannut saada niitä ymmärrettävään muotoon. Olen jo pitkään ilmoittanut työnantajalle kiinnostukseni lähteä tekemään työpaikoille yhteistyötä, auttamaan yrittäjiä prosesseissaan ja tuottamaan heille sopivaa työvoimaa. Olisin toivonut tiimimme rakentuvan vahvuuksille, joka tukisi opiskelua ja toiminnot olisivat suunniteltuja. Seurauksena minulta on otettu pois opetuksesta suurin osa ammattiopetuksesta, en saa käydä oman alan yrityksissä edes ohjaamassa opiskelijoita työelämäjaksolla. Olen antanut periksi.

Seuraavana meidän omien opiskelijoiden ryhmistä esittelivät omaa toimintaansa ammatillisista erityisoppilaitoksista. Marjukka Mankila esitteli tehtäväkenttäänsä Houndurasissa, jossa hän toimi monialaisessa yhteistyössä kansainvälisessä työ- ja toimintaympäristössä HIV/AIDS ehkäisyn piirissä Moskitiassa. Tehtäväkenttä oli erittäin haasteellinen ja laaja. Kaikkia ei kyetä pelastamaan, mutta on luotettava, että pienistäkin asioista voi lähteä etenemään maalle merkittäviä asioita. 

Iltapäivä jatkui Päivi Pynnösen johdolla, jonka aloitimme piirtämällä omakuvan paperiin silmät kiinni. Tämän jälkeen jakauduimme parityöskentelyyn aivan uusien henkilöiden kanssa, joten muistiinpanotkin jäivät omalle paikalle ja näin jatkuivat omaan naamapaperiin. Omakuvapalaute tuli kuitenkin omasta tiimistä käsin. Tällä tehtävällä testailimme sokkona tehtävää oppimistehtävää. Päivin aiheena olivat monialaisen ja -ammatillisen yhteistyön lähtökohdat, sekä yhteistyön organisointi ja hallinnon haastattelut, joihin meitä yritettiin prepata. Pohdimme aluksi moniammatillisuutta käsitteenä, jossa todettiin sen olevan monista eri ammateista koostuvaa osaamista. Tämmöinen opettaja voiolla opettamassa monia eri oppiaineita tai ravintolassa työskentelee esimerkiksi moniammatillisia henkilöitä. Itse monialainen taas viittaa työryhmiin, kuten opiskelijapalveluihin, jossa eri hallinnon- ja tieteenalan ihmiset kokoontuvat opiskelijan asiassa yhteen. EO voi olla siis vaikka jazz bändin kapellimestari. Soittajia voi olla useita ja jokaisella siitä eri näkemys, mutta silti rytmi on oltava sopusoinnussa kokonaisuudessa. EO voi olla myös oppimisen tukemisen jaksaja, nyt jaksamisen tukija. EO voi myös olla öljy rattaiden välissä. EO on yläkoulun laaja-alainen nuorallatanssija, puolustusasianajaja ja muutosagentti. EO voi olla myös hämähäkki, seikkailee verkossaan oppilaiden, opettajien, rehtorien ja resurssihenkilöiden välissä. 
Pohdimme vielä mikä estää monialaista yhteistyötä?

• Arvostus tai sen puute -> vahvat käytänteet
• Kaveruus opiskelijoiden kanssa -> erilaiset toimintatyylit
• Salassapito -> luottamuksen puute
• Ihmisten erilaiset kemiat -> reviiriajattelu
• Liian vahva asiantuntijarooli, vastuukäsitykset
• Pienet resurssit -> puutteet vuorovaikutuksessa tai tiimityötaidoissa

Sitten meitä yritettiin prepata jälleen ajankohtaisiin tehtäviin, johon edellä kuvatut yhteistyötaidotkin viittasivat. Syventävät opinnot pitäisi kuitenkin hoitaa nyt, eikä keväämmällä.

17.1.2020 aloitimme tiedotuksella kevään opinnoista sekä valmistumisen vaatimuksista. Tuon hetken jälkeen meille saapui HAMKIN oma opintopsykologi Maija Partanen, kertomaan työstään eli kuinka mielen hyvinvointia voidaan tukea oppilaitoksessa monialaisesti. Tämä aihe on erittäin tärkeä, sillä juuri näitä ongelmia on oppilaitosympäristössä yllättävän paljon. Maijan mielestä mielenterveys tarkoittaa mielen hyvinvointia. Tämä koostuu siitä, että ihminen kykenee suoriutumaan arjen haasteistaan, vaikka ajoittaisia ongelmia saattaakin ilmetä. Kolmannes opiskelijoista kokee mielenterveydessä haasteita, vaikka todellinen vaikea MT ongelma on vain 5-7% opiskelijoista. Jokainen opiskelija ja hänen tunteensa on otettava todesta. Opiskelijoille on syytä viestittää siitä tosiasiasta, että opiskelu on haasteellista, ja tukea voi saada, kunhan siitä uskaltaa puhua. 

Mt-merkit ovat tärkeää tunnistaa, jotta henkilöä voidaan ottaa ajoissa keskusteluun. Niihin kuuluvat unettomuus, ärtyisyys, jännitys ja hermostuminen. Kun ongelmat alkavat kasaantumaan, niin jaksaminen järkkyy.

1. Poissaolot lisääntyvät
2. Mielenkiinto muihin vähenee 
3. Mikään ei kiinnosta
4. Ulkoinen olemus, hygieniaongelmat
5. Opintomenestys heikkenee
6. Toimintojen hitaus
7. Toiminnanohjauksen puute
8. Voimakkaat ja yhtäkkiset muutokset
9. Vetäytyminen
10. Häiriökäyttäytyminen
11. Sensitiivisyys, itkuherkkyys
12. Selkeät keskittymisvaikeudet ja jatkuva levottomuus
13. Voimakkaat mielialan vaihtelut
14. Väsymys ja aloitekyvyttömyys
15. Ongelmat suhteessa ikätovereihin
16. Somaattinen oireilu, huoli terveydestä

Yleensä kaikelle toiminnalle on jokin syy. Se voi olla kotiolot, uupumus, elämäntavat (ravinto, uni, liikkuminen), ihmissuhteet, päihteet, seksuaalisuuteen liittyvät tekijät tai turvallisuuteen liittyvät tekijät.Opetussuunnitelmat laaditaan normiopiskelijoille ja heidän aikatauluihinsa sopiviksi, mutta ET-opiskelija esim. lukihäiriössä voi joutua tekemään jopa 3 x määrän töitä, tehtävästä suoriutuakseen. MT-edistetään itsetunnon tukemisella ja itsetuntemuksella. Tätä ei tule aina ajatelleeksi, tehtäviä teettäessä.

Oppilas ja opiskelijahuoltolaki ohjaa kaikkea ET-toimintaa ja toki kaikkia oppilaitoksessa opiskelevia. Säännöissä sanotaan, että opiskelijahuoltoa on yhteisöllistettävä ja yksilöllistettävä, mutta resursseista päättää oppilaitos. HAMK on lanseerannut opetukseen ET-passit, joilla opiskelija hakee tarvitsemaansa tukea opettajilta. Opiskelijalla itsellään on siis vastuu kurssin alussa esittää opettajalle tuen tarvettaan ja kuinka häntä voitaisiin opinnoissa tukea. Opiskelijaa ei jätetä asiansa kanssa yksin, vaan opiskelijahuolto tukee opiskelijaa eri tilanteissa omatoimiseen kehittymiseen. Hamkilla on käytössä ruokalassa matalan kynnyksen lähestyminen, josta kuka tahansa opiskelija voi käydä pyytämässä tarpeeseensa tukea.

Mielen hyvinvointia voidaan tukea muutamin keinoin, kuten oppimisvaikeuksien varhaisella tunnistamisella, yhteistyöllä opetus- ja OHR-henkilöiden välillä, helposti saavutettavilla palveluilla, riittävä tietämys opiskelijasta kaikilla osapuolilla sekä ennaltaehkäisevällä työllä kuten teematoiminnoilla ja erilaisilla ryhmätoimilla. Opetuksessa mt-opiskelijaa voidaan tukea positiivisuudella, päivän pituuden rajaamisella, opiskelukuorman keventämisellä ja pienentää opintoja edistäviä tavoitteita, joita opiskelija laatii itselleen. Uskalla opettajana kysyä, kuinka päivä on mennyt? Voit tehdä myös erityisjärjestelyjä ja teettää kotitehtäviä, jotka lisäävät mielenkiintoa. Viimeisenä kysymyksenä voisi vielä esittää, onko opiskelija koulukuntoinen? opettajan tuki mt-opiskelijalle ei ole kuin keskustelut ja opiskelijan kuuntelu aidosti. Voit myös kysyä itsellesi neuvoa lääkäriltä, terveydenhoitajalta, psykologilta tms. OHR-henkilöstön pitäisi olla töissä koko oppilaitosta varten, ei vain opiskelijoita.

Sitten päivä jatkui PURO-ohjelman parissa, jota meille esitteli Ulla Hagfors-Reponen. Lyhyesti tämä tarkoittaa itsetuntemuksen apuria ja kokeilua. Se liittyy positiiviseen psykologiaan. Asian on saattanut kirjalliseen muotoon Mari Lankinen. Hänellä on puro-teemalle muutama slogan: ”Ota koppi pienistä puroista, ennen kuin niistä kasvaa iso joki.” toinen on ”Puro virtaa sinne, missä on vähiten esteitä.” Puro tarkoittaa: Positiivinen mieli, Utelias asenne ja ROhkeasti eteenpäin. Koko toiminnan tarkoituksena on parantaa itsetuntemusta ja hyvinvointia. Hyvinvointi rakentuu ihmissuhteista, uppoutumisesta tekemiseen, elämän merkityksellisyyden kokemuksesta, myönteisistä tunteista, asioiden loppuun saattamisesta ja saavutuksista. Nuori rakentaa PUROn harjoitteista oman hyvinvointikansion. Kansion avulla hän tarkastelee ja reflektoi hyvinvointiaan yhdessä terveydenhoitajan, koulukuraattorin, luokanvalvojan, huoltajan tai muun aikuisen kanssa. PURO –valmennuksen harjoitteet auttavat nuorta etsiytymään aktiivisesti kohti myönteistä ja hyvää, sopeutumaan muutoksiin ja etenkin menemään rohkeasti elämässä eteenpäin. Harjoittelimme tunnekompassia, johon piti piirtää ilmansuuntien mukaisesti kiihtynyt (P), Miellyttävä (I), Rauhallinen (E) ja Epämiellyttävä (L) mihin oma tuntemus juuri nyt sijoittuu. Itse löysin kaksi tunnetta: tyytyväinen ja väsynyt. Tehtävä vaikutti erittäin mielenkiintoiselta ja puro ajatus kaikkinensa.

Loppupäivästä Irmeli ja muutama ryhmämme opiskelija piti meille tunnin vaativasta erityisestä tuesta, johon siis suomen kaikki ammatilliset erityisoppilaitokset (Aitoon koulutuskeskus, Live, Luovi, Kiipula, Spesia sekä rajatulla tehtävällä toimiva SDO Oy) kuuluvat. Suomessa toimii AMEO-verkosto, johon myös Valma ja Telma kuuluvat. Suomessa on vaativan erityisen tuen opiskelijoita 1,2 % ammattiin opiskelevista ja ammatillisissa oppilaitoksissa on et päätös tehty 8,5 % opiskelijoista vuonna 2017. Vaativan erityisen tuen piiriin kuuluvat vaikeat oppimisvaikeudet, vaikeat vammat tai sairaudet. Tarpeen määrittää kuitenkin viimekädessä tuen laajuus eli tarvitsee yksilöllistä, laaja-alaista ja monipuolista erityistä tukea. Opiskelijalle on mahdollistettava yksilölliset opintopolut, jotka mahdollistavat opillisen ja sosiaalisen kehityksen. Vaativan tuen piirissä opiskelijat voivat kuulua moniammatillisen ja monialaisen palvelujen tarpeen piiriin merkittävällä osuudella opintojen mahdollistamiseksi. Näihin luetaan esim. lastensuojelun asiakkaat. Yleistä vaikeavammaisuuden määritelmää ei ole, sillä mitään ihmisryhmää ei voi yleisohjeilla määrätä vaikeavammaiseksi. Saimme muutaman pulmallisen kohdan, mutta myös kehittävän Irmeliltä listattuna.

-        Vaativan tuen määrittämien

-        Nivelvaiheen toimivuus, siirtymävaiheet

o   opinto-ohjaus

o   sora lainsäädäntö

o   tietojen dokumentointi ja siirto

o   hakuvaiheen käytänteet

o   www.vetovoimala.fi

o   yhteistyön tehostaminen

-        Huoltajien tukeminen

o   tiedottaminen ja neuvottelu

o   opiskelijan tulevaisuus

-        Koulutuksesta työmarkkinoille on haasteellista edelleen

-        Opetus ja ohjaushenkilöiden osaaminen

-        Yksilön tarvitsemien tukipyyntöjen yhteen sovittaminen

Näin seuraavana lauteille asteli Aitoon koulutuskeskuksen Riitta Rantanen, joka sai oppilaitosympäristön kuulostamaan enemmän kuin mielenkiintoiselta. Koulussa toimivat valma ja telma-ryhmät, lisäksi tarjolla oli ammatillista peruskoulutusta ruokapalvelun osaamisalalla, toimitilahuollon osaamisalalla, kiinteistöhoidon osaamisalalla, kotityöpalvelujen osaamisalalla ja tuotteen valmistuksen osaamisalalla. Oppilaitoksella tärkein äänitorvi on AMEO-verkosto, jonka vertaisarviointi toimii opetuksen kehittämisen välineenä. Seuraavaksi tärkein työväline on HOKS, johon on liitetty kaikki opiskelijan tarvitsemat tukipalvelut, mutta myös arvio asumisesta ja sinne tarvittavasta tuesta. Koulun ollessa pienen, tuntevat kaikki toisensa ja kaikilla on velvoite ohjata opiskelijaa, mikäli tämä apua tarvitsee. Oppilaitoksessa on toimivat käytänteet nuoren kotiin ja tavoitteena on pyrkiä integroimaan nuori kotikuntaansa. Koulussa otetaan opiskelijoita 3-5 pv koulutuskokeiluun. Ympäristö luontoineen on virikkeellinen ja kaunis. Opetuksen suunnittelussa ovat mukana myös opiskelijat.

Luovin Jukka-Pekka Lemponen ja Rauno Riekki esittelivät omaa oppilaitostaan, joka toimii Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Oppilaitoksella toimivat valma- ja telma-ryhmät. Sloganina käytetään ”väylä työhön ja hyvään elämään.”  Esittely painottui opettajien opettamalle alalle eli kuljetuspuolelle. Luovi on osa entistä Hengitysliittoa. Oppilaitoksessa on 700 työntekijää ja opiskelijoita n. 1900. Oppilaitoksen periaate on, että toistaista tösuhdetta ei anneta opettajalle, jolla ei ole eo-koulutusta. Ammatillisesta eo voi olla jopa opiskelijalle haittaa, sillä työnantajat luulevat kaikkia opiskelijoita kehitysvammaisiksi, vaikka oppilaitoksesta valmistuu hyvinkin päteviä opiskelijoita työelämään.