19.9.2019 Aloitimme aamun omassa pienryhmässä casetapauksiemme analysoinnilla. Jokaisen piti tehdä kolme erilaista case-tapausta omasta työympäristöstä, joita ryhmänä analysoimme.
Tehtävän antona oli tunnistaa oppimisvaikeuksia ja vahvuuksia, sekä pohtia
siihen liittyvät ohjauksen ja tuen toimet. Tehtävä avasi hyvin vertaistuen vaikutuksen ajatuksien laajentajina, opiskelijan pulmia pohtiessa.
Oppitunnit alkoivat hyvällä hoksailulla, jossa viitattiin teokseen: Hei
me hoksataan, ammatillisten opettajakorkeakoulujen puheenvuoro erityisen tuen
tilasta ja kehittämisestä. Hyvä hoks, ei ole tarkoitettu kuitenkaan vain
erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille, vaan kaikille opiskelijoille. Sen
tarkoitus on tutustuttaa opettaja opiskelijaan, hänen tarpeisiin, taustaan,
odotuksiin, opintojen rakentumiseen ja osaamisen kehittämiseen. Tähän tärkeään
osaan käytetään usein aivan liian vähän aikaa ja voimavaroja. Kuitenkin tämän
tehtävän tarkoituksena on olla koko oppimisprosessin perusta, joka muuttuu
matkalla opiskelijan lähtökohdista, sopimuksista ja osaamisesta riippuen.
Opiskelijan yksilöllisiä tuen tarpeita ei useinkaan huomioida
perushoksin tekovaiheessa, vaan enimmäkseen pohditaan, kenelle on tehtävä
et-päätös ja siitten sovitaan tapaaminen, jossa sovitaan yleiset tukikeinot
oppimisen tueksi. Osalla opiskelijoista on mukanaan siirtohojks tai jonkin
tahon tuottama lausunto erityisen tuen tarpeesta. Kuitenkin moni opiskelija (ja
vanhempi) ajattelee aloittavansa opinnot puhtaalta pöydältä ja ei tuo esiin
tuen tarpeitaan. Tällöin asioiden huomioiminen aivan konkreettisiin toimiin
asti, voi viedä jopa vuoden opiskelijan opintoaikaa, jolloin todetaan, ettei
tästä enää mitään tuu. Nämä tilanteet ovat pahimpia opiskelijan ja
oppilaitoksen perspektiivistä. Hoksailussa ja hoks -prosessissa on ainakin oman
oppilaitoksen osalta paljon tehtävää, vaikka meille on laadittu hieno pelilauta
-tyyppinen hoks -kartta, jonne kaikki hoksiin kuuluvat osaset ovat
huomioituina. Pelilautaa käytetään opiskelijan kanssa vuorovaikutteisesti,
jolloin ihmiseen tutustuminen on luontevampaa.
Päivä jatkui jokaisen opintoryhmän oppimisvaikeus -sivustojen tuotoksen
kokoonpanojen tiivistelmillä. Ohjeeksi oli annettu tehdä oman sivuston
mainostus Pecha Kucha -menetelmällä. Omassa opintopiirissä kaikilla oli hyvin
kiire ja siksi lupauduin tekemään meidän sivustolta pp-esityksen, johon liitin
runsaasti paljon kertovia kuvia ja yksittäisiä sanoja. Toimitin
opintopiiriläisille esityksen, mutta heidän olikin vaikeaa mieltää puhuttavaa
tekstiä toisen laatimaan esitykseen. Esityksemme epäonnistui lopulta surkeasti,
kun katsoimme jutun loppuun hiljaisuuden vallitessa. Muut oppimisvaikeus -sivustojensa
esittelijät onnistuivat tehtävässään meitä paljon paremmin. Täytyy kyllä sanoa,
että ei noista esityksistä jäänyt mitään käteen, eikä jaettavaksi. Saimme
kuitenkin palautetta, että meidän on kehitettävä sivustoamme tukimenetelmien,
työllistymisen, uusien tutkimuksien ja kokemusten tuottamisella.
20.9.2019 lähipäivämme aloitimme opintopiirin ohjauksella ja tehtävälistauksella.
Päivää tuli jatkamaan Sanna Heino, osaamisidentiteettiä ja sik sak -elämää
hankkeesta. Perustana oli 1. Sik sak elämä, 2. Episodiura, 3.
Osaamisidentiteetti, 4. ”Suunniteltu” sattuma.
Tulevaisuudessa tulee olemaan paljon muutoksia. Meille annettiin
mietintälista, minne opiskelijaa uraohjataan, olkoon kyse työstä tai
jatko-opinnoista. Osaamisessa tulee olemaan uusia osaamisyhdistelmiä yli
koulutusrajojen. Jatkuvaa oppimista on rummutettu jo vuosia. Osaamista voidaan
hankkia monin tavoin, ainoastaan koulutuksen kautta hankittu on hyvin suppeaa
ajattelua. Formaalin koulutuksen ulkoapäin hankitun osaamisen tunnustaminen on
edelleen hyvin vaatimatonta.
Sik sak elämä koostuu opiskelusta, työstä, uranvaihdosta,
opintovapaasta, kursseista, toimijuuksista, ”et ole koskaan valmis”, osaaminen
ratkaisee -> mitä pitää oikeasti osata, mitä tiedät - mitä etsit? Tässä
ajassa erityistä on muutos, joka on jatkuvaa ja nopeaa. Samoin teknologinen
kehitys muuttuu nopeasti. Mitä ihmisen pitää osata omassa elämässä, jotta
pärjää työelämässä, on peruskysymys. Tästä päästiin aiheeseen
osaamisidentiteetti.
Osaamisidentiteetti on mosaiikkimainen, vaatimuksina osaaminen,
supervoimien omaksuminen, kehittyvä, johon liittyy jatkuva oppiminen tiukasti,
kuitenkin vuorovaikutus ja siinä kehittyvät ovat tärkeitä ominaisuuksia, mutta
silti sinun on oltava uniikki. Jokaisella meistä pitäisi olla käsitys itsestämme
osaajina ja kyky tuoda esiin osaamisensa. Tämä rakentuu vuorovaikutuksessa.
Elämää ei kannata rakentaa yhden ammatin varaan, joskus jopa harrastuksesta voi
tulla ammatti. Meidän on hyväksyttävä, että osaamista voidaan saada monesta
paikasta. Suunniteltu sattuma tai onnenpotku voi olla yksi tapa edetä elämässä.
Leena Jokinen tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta sanoi: ” Ihminen on
valmistautuneempi myös yllättäviin muutoksiin, kun hän on pohtinut
tulevaisuutta.”
Puhu mahdollisuuksista, ei vain uhkista. Kasvata opiskelijaa ja nuorta
valmiuksiin tulevaisuuden mukaisesti, kohden jatkuvaa muutosta, jota pitää
pystyä kohtaamaan. Ole se henkilö, joka luo tilaa ja välineitä, vaihtoehtojen
näkemiseen.
Päivän aikana
pureuduimme koulutukseen liittyviin tehtäviin ja niiden työstämiseen. Saimme
aikaa valmistella formaattia, joka liittyi työhyvinvointiin ja sen käsittelyyn.
Pohdimme omaa osaamisidentiteettiä, ryhmänohjausta ja yksilöohjausta. Kaikki
mielipiteemme toisesta ihmisestä liittyvät yleensä sosiaaliseen havaitsemiseen.
Sitä auttavat tai jarruttavat useat eri tekijät.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti