Hyvä mielenterveys ja toimintakyky: Anu Kaskisuo, SPESIA ja
esittäytymässä Anna Yliluoma, LIVE
"Mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä ja selviytymään
elämään kuuluvissa haasteissa sekä työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan."
WHO, 2013
Mielenterveys ilmenee joustavana toimintana,
jolloin ihminen jaksaa osallistua yhteisönsä toimintaan. Työ- ja opiskelukykyyn
vaikuttavat stressi välittävänä tekijänä. Ihanteellista olisi, jos työt ja
opiskelu voitaisiin soveltaa jokaisen omalle tasolle. Enemmän siihen
vaikuttavat stressinsietokyky. Vaikka stressiä kokisikin paljon, ei ihminen
välttämättä sairastu. Stressin sieto onkin yksilöllistä. Toinen osaa hakea apua
tai suojella itseänsä liiallisesta rasituksesta. Joku voi tuntea stressiä oppimisen
haasteista, siihen kun yhdistetään sen hetkinen elämäntilanne, voi
sairastuminen olla lähellä. Sairastuminen riippuu siis siitä, onko henkilöllä
olemassa olevia suojaavia tekijöitä. Suojaavina tekijöinä voidaan pitää
kaverisuhteita, elämän rutiinit, hyvää itsetuntemusta ja omien vahvuuksien
muistaminen. MT sairastuminen on kolmen kauppa: 1. kuinka henkilö kuormittuu,
2. yksilön haavoittuvuustekijät (perimä, elämäntilanne) ja 3. Yksilön suojaavat
tekijät sekä niiden voimakkuus (esim. hakeutuminen avun piiriin).
Mielenterveys tai sen menettäminen ei ole ko. henkilön vika, mutta on
hyödyllistä muistuttaa tulevista hyvistä asioista ja näitä taitoja voi jopa
harjoitella. Mielenterveyden haastavan käytöksen henkilöitä on aloitettu
kotouttamaan 80-luvun alusta alkaen, kun lääkitykset ja kuntoutustoimet
kehittyivät. tämän kautta on saatu todella haastavia MT-kuntoutujia koulutuksen
ja ammatin pariin. Seuraavana siirrytään haastavien häiriöiden piiriin
Mielenterveyden häiriöt
Ahdistuneisuushäiriöt
- Yleisimpiä mielenterveysongelmia, esiintyy sekä yksin että muiden
häiriöiden yhteydessä
- -> Nuoruus-/aikuisiän ohimenevä, tilannesidonnainen ahdistuneisuus, joka
auttaa selviämään hankaluuksista vrt. häiriö -> kun ahdistus
rajoittaa toimintakykyä
- -> Vahva yhteys päihdeongelmiin, haetaan apua sieltä, jos ei muuta reittiä
löydy
- -> Sosiaalisten tilanteiden pelko, julkisten paikkojen pelko, kuinka minusta
puhutaan ja suhtaudutaan (yksittäiset paniikkihäiriöt eivät ole ongelma), yleistynyt
ahdistuneisuushäiriö, pakko-oireinen häiriö (esim. pakonomainen tarve pestä
käsiä jopa kymmeniä minuutteja), traumaperäinen stressihäiriö
Masennus
- Mielialan lasku, uupuneisuus, mielenkiinnon menetys (tervettä on käsitellä
omia pettymyksiään masennuksen kautta, jos siihen juututaan useaksi viikoksi,
ei kyse ole normaalista masennuksesta)
- ->
Nuorilla erityisesti ärtyneisyys, vihaisuus ja reaktiivinen
epäsosiaalinen käytös
- ->
Hoidon vaikuttavuus on hyvää, jos saadaan oikeaa kuntoutusta, niin 80 %
selviää vuoden kuluessa.
Käytöshäiriöt
- Iän tai kehityksellisen iän mukaisten normien ja sääntöjen toistuva
rikkominen
-> tärkeää olisi pysähtyä kysymään opiskelijoilta, mitä sinulle kuuluu
oikeasti, jolla voitaisiin haitallinen käyttäytyminen pysäyttää.
- -> Yhteydessä mielenterveys- ja päihdeongelmiin, hoitamattomana altistavat
persoonallisuushäiriöiden synnylle -> hoitokontaktit nopeasti mukaan.
Päihdehäiriöt
- Kognitiivisen, emotionaalisen ja sosiaalisen kehityksen riskitekijä
- -> Nuorilla usein taustavaikuttajana masennus- ja ahdistuneisuusoireilu tai
käytöshäiriö esim. kannabis, mitä nuoret käyttää -> psykoosihäiriöille
altistava, jos on suvussa mt-paineita ja herkkyyttä
Skitsofrenia ja muut psykoosihäiriöt
Laaja-alaisesti elämään ja opiskelukykyyn vaikuttava sairaus, tiivis
yhteistyö verkoston kanssa keskeistä -> täytyy pitää hyvin silmät auki
käytöstilanteissa, esim. aistiharhat ja otettava huomioon merkittävinä
hoitoonohjauksena. Varhainen havainnointi on merkittävää sairauden
puhkeamiselle ja lääkityksen varhaiselle aloittamiselle.
-
Positiiviset ja negatiiviset oireet:
-
Tasaantumisvaiheessa opiskelu-/työkyvyn palautumisen tuki tärkeää
- -> Nuorilla aikuisilla psykoosioireita/psykoottisia läpilyöntejä usein myös
muissa kuormittavissa elämäntilanteissa ja päihteidenkäytön yhteydessä –
varoitusmerkki!
-
Kaksisuuntainen mielialahäiriö:
- -> Toisiaan vaihtelevin välein seuraavat masennus- ja maniajaksot: mitä
tiheämmin, sen suurempi työkyvyttömyysriski. Opinnoissa maniajaksot ovat haastavia
opinnoille, mennään lujaa ja ei pysty keskittymään. Lääkitys on ensisijainen
hoitokeino.
- -> Alkaa yleensä varhaisaikuisuudessa
Persoonallisuushäiriöt
-
Alkavat lapsuudessa/nuoruusiässä ja usein jatkuvat läpi elämän
-
Joukko keskenään hyvin eri tavalla työkykyyn vaikuttavia häiriöitä
-
Yleisiä epävakaa, riippuvainen ja vaativa persoonallisuushäiriö
- -> Ihmisen pitää oppia tulemaan toimeen oman häiriönsä kanssa -> ei
oikeuta eläkkeelle pääsyyn. Lääkitys ensisijainen hoitotoimi.
Työuupumus
- Pitkittyneen työstressin seurauksena kehittyvä häiriötila, jolle tyypillistä
uupumusasteinen väsymys, kyynistynyt asenne ja heikentynyt ammatillinen itsetunto
- Ei sairaus, mutta altistaa uni-, mieliala- ja päihdehäiriöiden sekä
stressiperäisten sairauksien synnylle
- Myös opiskelijoilla
Unihäiriöt
-
Nuorilla unirytmin siirtyminen myöhemmäksi biologista ja sosiaalista
-
Uniongelma vrt unihäiriö
-
Lievä masennus- ja ahdistus voivat oireilla vain uniongelmina
-
Uniongelmien yhteydessä selvitettävä kokonaistilanne, helppo puheeksioton tapa
-
ADHD ja muut neuropsykiatriset häiriöt
-
Hoitamattomana korkea komorbiditeetti, mm. psykiatriset häiriöt, syrjäytyminen ja päihdeongelmat -> muistakaa kysyä
kuinka jaksat!
-
Esiintyy usein kehityksellisten häiriöiden yhteydessä, mm. autismikirjon
häiriö
-
Oppimisvaikeuksien ja mielenterveysongelmien yhteys
Puheeksiotto
Parhaimmillaan nopea ja oikea-aikainen puheeksiotto tukee
opiskelukykyä ja ehkäisee keskeytymisvaaraa
-
Moniammatillisen
tiimin osaamisen hyödyntäminen
-
Mielenterveyttä
ja jaksamista kannattaa kysyä suoraan opiskelijalta!
-
Nuorilla
mieliala- ja ahdistusoireiluun liittyy yleisesti itseä
vahingoittavaa käytöstä
-> puheeksiotto vähentää
itsemurhariskiä, ei lisää niitä
-
POINT
–kysely (Kuntoutussäätiön Helmi-hanke, 2018) ja Helmi-verkkopelialusta
-
KOMO-kysely,
molemmat löytyvät: https://kuntoutussaatio.fi/oppimisentuki/menetelmat/
Hoitopolut
-
Vaikuttavaa hoitoa saatavilla: keskusteluapu, lääkitys tai näiden yhdistelmä
-
Mitä nuoremmasta opiskelijasta on kyse ja mitä laajempi tuen tarve on, sitä
-
konkreettisempi ohjaus hoitopolun alkuun
-
Oppilaitoksen terveydenhoitaja, koulupsykologi ja koulukuraattori, etsivä nuorisotyö
-
Sekasin-chat
- Muuten perusterveydenhuolto, useimmilla terveysasemilla mahdollisuus varata itse aika psykiatriselle
sairaanhoitajalle
→ jatko-ohjaus erikoissairaanhoitoon tarvittaessa (psykiatrian poliklinikat)
-
Kelan kuntoutuspsykoterapia
-
Kelan ammatillinen kuntoutus: ammatillinen kuntoutusselvitys ja Nuotti-valmennus (alle 30-vuotiaille)
Miten minä ammattilaisena…
-
otan puheeksi mielenterveyden?
-
kannustan mielenterveyden haasteista kärsivää opiskelijaa kohti työelämää,
-
opintoja tai muuta omannäköistä polkua?
-
rajaan oman työroolin ja huolehdin omasta jaksamisestani?
Saimme kurssilta välitehtäväksi kertoa oman oppilaitoksen verkostosta psyykkisesti oireilevien opiskelijoiden tukemisesta. Oma kuvaukseni liittyi HOKS-toimiin, jo olemassa olevien toimintojen esittelyyn ja nyt kehitteillä oleviin toimintoihin. Tämä osio tuki kehittämistehtävääni erittäin hyvin.
8.4.2020 Opiskelijan psyykkinen tukeminen,
koulutustuokion vetäjänä toimi Anne Yliluoma, psykologi, LIVE ja luennon piti
Anu Kaskisuo, erikoissairaanhoitaja, toimintaterapeutti, ammatillinen eo,
ratkaisukeskeinen eläin- ja luontoavusteinen opetus SPESIALTA (hänen
työparinaan on ollut Liisa Ristola).
Mielenterveys on
elämäntaidollinen ja kokemuksellinen käsite (voimavara). Mielen sairaus on
lääketieteellinen käsite, johon käytetään lääketieteen keinoja ja hoitoja.
Suomi on siten edistyksellinen maa, että meillä on laadittu oma mielenterveyden
strategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020-2030 (STM 2020:6).
Suomessa itsemurhat ovat huipussaan ja masennus on nimetty kansantauti.
Positiivinen mielenterveys tarkastelee mielenterveyttä voimavarana, joka on
tärkeää yksilön hyvinvoinnille sekä kyvylle ymmärtää ja hallita elämää ja
ympäristöä. Se antaa halun viestiä keskenämme sekä toimia luovana yhteisön
jäsenenä.
Mielenterveyden syntymistä
voidaan suojata ja löytää siihen joitakin riskitekijöitä. Suojaavat tekijät
jakautuvat sisäisiin ja ulkoisiin tekijöihin. Sisäisiin suojaaviin tekijöihin
kuuluvat terveys ja riittävä itsetunto, ongelmanratkaisutaidot,
vuorovaikutustaidot ja itsensä toteuttaminen. Ulkoisiin suojaaviin tekijöihin
kuuluvat ystävät ja sosiaalinen tuki, turvallinen ympäristö, kuulluksi
tuleminen, vaikuttamisen mahdollisuudet, kouluttautumisen mahdollisuus ja työ.
Ihmisen sisäiset riskitekijät sairastumiseen ovat sairaus, häiriöt, itsetunnon
heikkous, huonot ihmissuhteet ja eristäytyminen. Ulkoisia riskitekijöitä taas
ovat ero, menetykset, kiusaaminen, väkivalta, köyhyys, haitallinen ympäristö ja
päihteet.
Negatiivinen mielenterveys
kuvastaa ongelmia, haasteita, oireita ja häiriöitä. Mielenterveyttä suojaavat
sisäiset ja ulkoiset tekijät, jotka vaikuttavat ihmisen kykyyn toimia ja
osallistua. Nuorten mt-ongelmat ovat lisääntyneet viime aikoina. Nämä ilmenevät
poissaoloina, opintojen keskeyttämisenä ja niissä on havaittu alueellisia ja
sukupuolien välisiä eroja. Esimerkiksi Ahvenanmaalla tytöille on mt-ongelmat
yleisiä, kun taas Päijät-Hämeessä se on pojilla yleisempää (sotkanet.fi).
MT-häiriöitä kokee noin 20 % nuorista, kun taas opiskelijoista ilmoitti 66%
kokevansa olonsa hyväksi tai erittäin hyväksi. Mitä kokevat ne 34 %
opiskelijoista? Opiskelijoista 16 % ilmoitti, että heillä on uniongelmia,
psyykkisiä oireita, keskittymisvaikeuksia, jännitystä, masennusta ja
ahdistusta. Opiskelijoista 30 % kertoi kärsivänsä huolista johtuvasta
unettomuudesta, ylirasituksesta ja psyykkisistä ongelmista. Huolestuttavin
ryhmä oli tämä 5,7 % opiskelijaryhmä, joka kertoi suunnitelleensa itsemurhaa.
Pienenä muistutuksena tähän kuitenkin, että opinnot eivät aiheuta mt-ongelmia,
sillä suurin osa mielenterveyden ongelmista puhkeaa 16-ikävuoteen mennessä.
Tärkeintä on päättää ja havaita
milloin opiskelija on oikeasti opiskelukykyinen. Näiden havaintojen tekeminen
pelkän keskustelun perusteella ei ole helppoa. Osaopiskelijoiksi hakeutuvista
voi opintojen oikea-aikaisuus olla vasta hoitojakson tai kuntoutuksen jälkeen,
kun taas joku hyötyy opintojen tuottamasta elämän struktuurista. Opintojen
turha venyttäminen, ei yleensä tuota hyvää lopputulosta. Osa sairaana
opiskelleista on jopa kertonut, ettei muista viimeisen vuoden ajalta koulusta
mitään. Opiskelijan kokemukset peruskouluaikana vaikuttavat hyvin paljon
opinnoista suoriutumiseen. Tärkeää on löytää opiskelijan omat vahvuudet ja
selvittää missä hän on ollut hyvä. Pitää olla myös rehellinen minkälaisia
oppilaita voidaan oppilaitokseen ottaa. Mieli eli Suomen mielenterveys ry
tarjoaa aiheeseen ensiapukoulutuksia, myös työpaikoille tilattavia: https://mieli.fi/fi/koulutukset/mielenterveyden-ensiapu.
Tämä voisi olla hyvä avaus oppilaitoksille.
Psyykkiset ongelmat ja häiriöt
ilmenevät ihmisessä muun muassa tunne-elämän puolella esimerkiksi itsetunnon
ongelmina, vuorovaikutuksen ja kommunikaation poikkeavuuksina, kuten puheessa,
eleet, ilmeet, saattaa näytellä iloista ja energistä. Ongelmat näkyvät myös
oppimiskyvyissä ja taidoissa, jolloin keskittyminen, tarkkaavuus, motivaatio ja
ajattelu muuttuu. sosiaalisissa taidoissa ilmenee vetäytymistä tai häiritsevää
käytöstä. Arkielämän hallinta on haasteellista, kuten myöhästymiset,
poissaolot, saamattomuus arkipäivän askareissa, ulkoinen olemus ja päihteet.
Tärkeää ristiriitaisissa tilanteissa on, että uskaltaa keskustella asioista
suoraan, ei kuitenkaan syyttäen, vaan asian käsittelyä realistisesti. Puheeksi
ottaminen on siksi tärkeää, että ihminen ei välttämättä näe/koe itse olevansa
sairas. On selvää, ettei ihminen kykene tekemään montaa asiaa samaan aikaan.
Opiskelijan löytäessä haavetyönsä ja kokiessaan siinäkin pettymyksen oman
jaksamattomuuden vuoksi, ei helpota tilannetta eteenpäin. Vaikka lääkityksestä
tiedetään olevan opinnoissa apua, niin on lääkkeitä, jotka estävät kouluun
osallistumisen, jos elämän aikataulut ovat hukassa. Esimerkiksi
psykoosilääkkeen ottaminen klo 2:00 yöllä nukkumaan mennessä takaa sen, ettei
opiskelija pääse ylös sängystä klo 8:00 kouluun. Nämäkin asiat pitää
kyseenalaistaa ja ottaa opiskelijan kanssa puheeksi. Opiskelijalle on
selvitettävä rajat ja otettava asiat puheeksi varhaisen puuttumisen
periaatteiden mukaan. Tämä on tärkein mt-opiskelijan tukitoimi. Opiskelijan
traumatisoituminen on yleisin psyykkisistä sairauksista, jopa 9/10
opiskelijasta kärsii MT-ongelmista tämän vuoksi.
Ammatillisessa
oppilaitoksessa tärkeimmät tukimuodot ovat opettajan opiskelijan kohtaamisen
taidot. Opiskelija pitää uskaltaa kohdata syyttämättä, mutta asiat pitää ottaa
puheeksi. Opiskelijaa tuetaan HOKS -keskusteluilla, riittävän usein
toteutettuna. Usein oppimisympäristön muutos, yksilöllinen ohjaus- ja tuki,
sekä henkilökohtaiset opetusjärjestelyt ovat asiassa tärkeitä. Pitää myös
muistaa, että vaikka opiskelijalla ei olisi oppimisvaikeuksia, pitkään
kestäneet psyykkiset oireet vaikuttavat myös näihin taitoihin. Tällöin
oppimisvaikeuksien mukainen tuki, on opiskelijalle erittäin tärkeää. Pitää myös
pohtia opetusmenetelmiä, TJK-tuki, opiskelijahuollon tuki, oppilaitoksen
yhteistyökäytännöt opiskelijan vanhempiin tai/ja opiskelijan ulkopuolisiin
hoitotahoihin. Vaikka sairaanhoito ei kuulu opettajalle, hänen tärkeä tehtävänsä
on kulkea opiskelijan rinnalla, kohdata opiskelija ja huomioida tämän tilanteet.
Yksilöllinen kohtaaminen on kuitenkin oleellinen toimi, jotta luottamus,
itsearvostuksen tukeminen, rohkaisu, kannustus, keskustelu, kuuntelu,
turvallisuus, selkeys, yhteistyö opiskelijan verkoston kanssa, ryhmäytyminen ei
tapahdu itsekseen- siihen on erityisesti kannustettava, voimavarasuuntautunut
palaute sekä taitojen ja osaamisen korostaminen on lähtökohtana.
Yksi hyväksi havaittu menetelmä
on opiskelijalle annettava POMODORO -tekniikka, jossa keskitytään tehtävään 25
min ja sen jälkeen pidetään tauko. Liikunnan vaikutukset ihmisen hyvinvointiin,
aivojen toimintaan ja oppimiseen on todettu kiistatta tärkeäksi tukitoimeksi. Ihmisen
oma jaksaminen on hyvä tehdä joillakin keinoin näkyväksi. Tähän voi käyttää
esimerkiksi 12 pikkulusikkaa. Jos opiskelijalla menee aamulla heräämiseen 1,
peseytymiseen 1, pukeutumiseen 1, koiran ulkoilutukseen 1, aamupalan syöntiin 1
ja kouluun lähtemiseen 1, niin loppupäiväksi ei enää jää paljoa voimavaroja oppimiseen
ja ihmisten kohtaamiseen. Pelkästään aamulla lähtemiseen on jo kulunut 6
lusikkaa, niin millä selviää loppupäivän? Tämä menetelmä havainnollistaa
tilannetta kuntoutujalle hyvin, ja helpottaa omien voimavarojen ymmärrystä ja
rajaamista. Lisäksi luonnon terveyttävät vaikutukset on alettu ymmärtää myös
Suomessa. Asiasta on tehty lukuisia tutkimuksia Suomessa ja ulkomailla.
Viimeisin selvitys on Luonnon hyvinvointi, ihmisen terveys (2019) Pro Gradu
-tutkielma, jonka on teettänyt työterveyslaitos. Luonto ja eläinten käyttö on
Suomessa yhä nouseva toimintamalli ihmisen mielenterveyden tukemisessa.
Tämäkin osio oli erittäin mielenkiintoinen ja tuki omaa ajatusmaailmaa psyykkisesti tuettavista opiskelijoista erinomaisesti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti