-
yksilöllisen
lahjakkuuden tunnistaminen ja tukeminen
-
ryhmä-
ja yksilöohjauksen monipuoliset menetelmät Taitaja-toiminnassa
Satu Lähteenkorva,
psykologi oli laatinut hyvin mielenkiintoisen esityksen ”Inhimillisillä
voimavaroilla tasapainoiseen menestykseen”. Ihmisen elämä rakentuu riittävästä
psyko-fyysis-sosiaalisesta tasapainosta, vaihtelusta sekä hyvinvointiteoista ja
tyytyväisyydestä itseen.
Hyvinvoinnin kulmakivet
ovat Balanssi = hälytyskellot, joita tarkastellaan fyysisen, psyykkisen ja
sosiaalisen käyttäytymisen suhteen. Fyysisiä hälytyskelloja ovat univaikeudet,
syömisen muutokset, kivut, allergiat, kuumeilu, jumit jne. Psyykkisiä
hälytyskelloja ovat ärtyisyys, itkuisuus, kireys, muistinvaikeudet,
keskittymisvaikeudet ja oppimisen vaikeus. Sosiaalisia hälytyskelloja ovat
eristäytyminen ja väsyminen. Osaatko hyödyntää näitä muutoskelloja omassa
itsessäsi? TTT= Tunnista, Tunnusta ja Toimi.
Toinen kulmakivi on
Variaatio eli palauttava vaihtelu. Sanonta kuuluu:”Vaihtelu virkistää”.
Tähänkin osa-alueeseen kuuluvat fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen osa-alue.
Mieti mikä on sinulle hyvää vaihtelua vapaa-aikana, entäpä työpäivän aikana.
Kolmas kulmakivi on Suhde = tyytyväisyys itseen. Mitä on sinun
minätyytyväisyys? Nimeä kolme asiaa, joista tykkäät? Entä kuinka kohtaat itsesi
epäonnistuessasi? Löydätkö itsestäsi itsemyötätuntotaitoa? Mari Rauhalan (2017)
sanoin asiaa voisi selkeyttää:
”Itsemyötätuntotaidot
auttavat meitä katkaisemaan stressin kierteen, vähentämään
perfektionismia, epäonnistumisen pelkoa ja kehohäpeää. Itsemyötätunnon
taidoilla voimme pitää parempaa huolta itsestämme ja lisätä elämän laatua.”
Neljäs hyvinvoinnin kulmakivi on Teot = mielihyvä
ja motivaatio. Tähän osaan voit pohtia muutamaa kysymystä. Minkälaiset asiat
tuottavat juuri sinulle syvää mielihyvää ja tarkoitusta? Mistä haaveilet?
Esityksen
lopussa oli joukko sanoja. Sanat mekanistisuus
eli filosofisena ajatteluna kaikki
ihmisiä koskeva voidaan selittää kokonaisuudessaan mekanistisesti, aivan
kuten ihmiset olisivat kellokoneistoja. Hedonismi
on elämänfilosofian oppi, joka asettaa nautinnon tai mielihyvän keskeiseen
rooliin tai tavoiteltavaksi. Yksinkertaisimman eettisen hedonismin mukaan
"mikä tahansa mikä aiheuttaa mielihyvää on hyväksi". Individualismi onkin epämääräinen
käsite, joka tarkoittaa yksilön
tai itseyden korostamista tavalla tai toisella. Mikä tämä tapa on, jää yleensä
tarkemmin määrittelemättä. Kaikkiaan ihmisen elämässä on tärkeää kuuluminen,
osaaminen, vaikuttaminen ja itsenäisyys. Onnistuminen lähtee levosta ja
LOVEsta. Levänneenä ihminen tekee realistisempia ja myötätuntoisempia
tulkintoja itsestään. Hänen minäpystyvyys on korkeampi. Myötätunto ja
itsemyötätunto tekevät tilaa realistisille tavoitteille ja onnistuminen tuottaa
lisää innostusta. Tulevaisuuden terve tasapaino joustaa, mutta laittaa myös
rajoja. Karsiminen vahvistaa.
Päivi Pynnönen, Taitaja polku lahjakkuuksien vahvistamiseen
seminaariesitys. Siinä pohdittiin lahjakkuutta, joka esiintyy selkeästi
keskitason yläpuolella olevana kyvykkyytenä yhdellä tai useammalla
osa-alueella. Lahjakkuutta ei ole korostettu Suomen tasa-arvoa korostavassa
kulttuurissa. Opettajat osaavat suhtautua lahjakkaisiin positiivisesti ja nämä
usein palkitaan sopivilla lisätehtävillä. Moni kuitenkin virheellisesti
ajattelee lahjakkaan selviävän itsekseen. Lahjakkuutta voivat virittää
esikuvat, koti, koulu, kaverit, harrastukset, mutta myös ympäristö ja yksilön
sisäiset tekijät kuten motivaatio ja persoonallisuus. Gardnerin
moniälykkyysteoria koostuu 1. kielellinen, 2. loogis-matemaattinen, 3.
musikaalinen, 4. avaruudellinen, 5.kehollis-kinesteettinen, 6.
interpersoonallinen, 7. intrapersoonallinen, 8. spirituaalinen ja 9. luontoon
kohdistuvana älykkyytenä. Opettajan haasteena ovatkin kuinka nämä henkilöt
tunnistetaan ja opiskeluympäristöt rakentamaan näiden opiskelijoiden vahvuuksille?
Huippuosaamisessa on viisi A:ta: Asiantuntijuus, asenne, ajattelu, aika ja
ainutlaatuisuus.
Kuva: Päivi Pynnönen, huippuosaajan vaatimukset.
Kuinka moni ammatillisen koulutuksen opettaja kokee osaavansa nämä
kaikki kohdat oikeasti? Huippuosaajiksi ei nykykäsityksen mukaan synnytä, vaan
siksi kehitytään. Tämä vaatii siihen sopivan ympäristön, oikeat ihmiset ja
riittävästi positiivista vuorovaikutusta. Kun kulttuurin odotukset ja
arvostukset sekä yksilön edellytykset kohtaavat, on yksilön lahjakkuuksille ja
vahvuuksille käyttöä (Mäkelä 2009, Tirri & Nokelainen 2011). Onnistumiseen
tarvitaan hyvä valmentaja. Hänen ominaisuuksiaan ovat lajituntemus,
kunnianhimo, muutoshalukkuus, järjestelmällisyys ja pitkäjänteisyys, hyvä
tunnekontrolli, avoin ja luotettava sekä vastuuta kaihtamaton asenne. Lisäksi
hänellä on oltava kyky tehdä mahdolliset ja mahdottomat, kärsivällinen,
realistinen, innostava ja kyky vihata ”antaa periksi-asennetta”, mutta ei
voittaa hinnalla millä hyvänsä. (Kalevi Tuominen.)
Loppuun nostaisin Jarmo Linkosaaren Skills Finlandin strategian 2030.
Kaikki toiminnat muuttuvat, niin Taitajakilpailujenkin on muututtava.
Nykysuuntauksen mukaisesti toimintaan keskeisesti vaikuttavat työn murros ja
teknologinen kehitys, väestönkehitys, osallisuus, ympäristön- sekä
ilmastonmuutos ja kiertotalous. Visiona on edelleenkin maailman parasta
ammattiosaamista. Missiona on ”Parannamme yhdessä ammattiosaamista ja sen
arvostusta, haastamme kasvuun, huippuosaamiseen ja kestävän tulevaisuuden
rakentamiseen. Arvoina taas ovat: avoimesti, reilusti, viisaasti, osaamisesta
iloiten, taitavasti. Tältä pohjalta on hyvä jatkaa, Taitajakilpailujen
onnistunutta matkaa.
29.10.2019 päivän ohjelmassa oli henkilökohtaistamisen prosessit. Hoksin
pitäisi olla käytäntöä ohjaava asiakirja, jossa opiskelijan osaaminen,
tutkinnon perusteet sekä työpaikan tehtävät on soviteltu yhteen.
Oppilaitoksissa hoks-asiakirjat ovat kunnossa, mutta käytännön tasolla
vaillinaista. Ongelma on yleinen kaikissa oppilaitoksissa. Selvää on, että
koulutuksen järjestäjän vinkkelistä paperit pitäisi saada nopeasti kuntoon,
sillä rahoitus on niistä rippuvainen. Asiakirjan tarkoitus on kuitenkin saada
opiskelijaa koskeva informaatio aitoon oppimista tukevaan muotoon. Yleinen
käytäntö on, että hoksin laatii opiskelija, ryhmän ohjaaja tai vastuuhenkilö
sekä alaikäisien ollessa kyseessä, myös heidän vanhemmat. Yleinen resurssi
hoksasiakirjaan on 1 h/ opiskelija.
Erityistä tukea tarvitsevilla
opiskelijoilla et-palaverissa on mukana erva, mahdollisesti opo ja
vastuuopettaja. Opiskelijalla on oikeus kutsua omaan palaveriinsa muitakin,
hänen asioistaan tietäviä henkilöitä. Yllättävän harvoin opiskelijat ovat
kutsuneet palaveriinsa oppilaitoksen OHR-henkilöt. Opiskelijan oppisopimuksen
ollessa kyseessä, hokspalaverissa on yleensä mukana myös työpaikan edustaja.
Opettajamme Simo heittikin ilmaan kysymyksen, kuinka hoks saataisiin paremmin
vastaamaan käytännön työtä ja opiskelua? Opettajilla on yleensä kauhea kiire ja
hoksit jäävät lukematta. Jotkut oppilaitokset pitävät aloituksessa 3 vk
orientaatiojakson, jolloin tehdään alkukartoitukset ja testit. Meillä Keudalla
se on 2 vk. Hoksia ei pitäisi tehdä vuorovaikutuksessa koneen kanssa, vaan
opiskelijan. Tästä meillä Keudassa on rakennettu oiva karttapohja, hoksin
asiakokonaisuutta hahmottamaan. Tämä pitäisi saada käytäntöön yhä paremmin.
Hoksin tarkoitus on kuitenkin rakentua vahvuuksille ja opiskelijan
mielenkiinnon pohjille, eikä ongelmia korostamalla.
Kuva: Keudan laatima HOKS-työkalu oppimisen tukena läpi koulutuspolun.
Tähän prosessiin liittyi hyvin läheisesti myös konsultatiivinen
toiminta. Konsultoiminen tarkoittaa neuvojen kysymistä tai antamista, mutta
myös neuvottelua. Sen pitäisi perustus oppilaitoksen toimintatapojen
tuntemukseen, ja kuinka niitä tulisi muuttaa. Konsultoinnin tavoite on
ratkaista ongelmia ammatillisissa kysymyksissä, mutta myös auttaa asiakasta
löytämään ratkaisu omiin ongelmiin. Näissä tilanteissa asiantuntijan täytyy
tietää, mistä viimeisin tieto löytyy. Asiantuntijuus onkin selkeä
kasvuprosessi, mutta myös yhteistyötoimintatapa. Ohjauksessa taas asiakkaan
kuuluu olla keskiössä. Sillä pyritään luomaan tyhjää tilaa asiakkaalle. Moni
ohjaaja saattaa tehdä asiakkaalle kysymyksen, mutta ei anna hänelle riittävästi
aikaa vastata (tutk. mukaan opettaja antaa 15 sek.). Ohjaajan pitäisi osata
asettua asiakkaan asemaan, nähdä opiskelijan kehittymismahdollisuudet, mutta
arvioida samalla ohjaajan omaa osaamista kriittisesti, nähdä ammattitaitonsa,
kehittää tarvittaessa osaamistaan ja löytää ne omat olemassa olevat rajoitteet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti